Talouspolitiikka pyörittää yrittäjälääkäriä

”Keinotekoinen rajoite, jolla luodaan turhaa jännitettä julkisen ja yksityisen puolen välillä.” Näin kuvailee Marjo Tuppurainen sairaalalääkäreille asetettua kieltoa ­yksityisvastaanoton pitämiseen.

Harri Salonen

Marjo Tuppurainen

Hänen työnantajansa, Kuopion yliopistollinen keskussairaala, ei lääkäreitään rajoita, mutta eteläisemmästä Suomesta tällaista toimintatapaa on kuulunut.

– Meidät on koulutettu kalliisti, miksi ammatinharjoittamista tällä tavalla pyritään rajoittamaan? Teemme tarpeellista työtä ja maksamme veroja, eikö se hyödytä koko yhteiskuntaa, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Marjo Tuppurainen kysyy.

Tuppurainen tekee päätyötä KYS:ssä osastonylilääkärinä, illat ja viikonloput hän vastaanottaa lääkäriasema Cantissa Kuopiossa. Hän toimii myös lääkäriaseman toimitusjohtajana – elämäntavaksi hän tällaista jatkuvaa työn äärellä olemista kutsuu.

Väitteet eturistiriidoista hän tyrmää.

– Minusta väitteet ovat täysin teennäisiä. En kalastele potilaita sairaalasta yksityiselle vastaanotolle enkä kilpaile sairaalan kanssa, joten en näe, miksi en voisi työskennellä molemmilla puolilla.

Tuppuraisen luotsaama, noin 30 lääkärin vastaanottoa tarjoava yritys ei kuulu suurempaan ketjuun. Hän pähkäilee parhaillaan, miten rahoittaa yli 30 000 euroa maksavat ohjelmistot ja muut työt kansallista terveysarkistoa ja e-reseptiä varten, ne kun on pakollista hankkia.

– Pienille yrityksille tällaiset menoerät ja uudet kuukausittaiset kulut ovat pahimmillaan kuolinisku.

Tuppurainen näkee, että nuorten lääkärien kiinnostus yksityisvastaanottoon on vähentynyt. Syiksi hän arvioi ammatinharjoittamisen rajoitteet ja talouden yleisen epävarmuuden.

Itse hän aikoo jatkaa valitsemallaan tiellä. Monipuolista mielekkyyttä piisaa, vaikka työaikoja ei ole.

Maaseudulla kapeat hintaraamit

Sydänkirurgi Harri Salonen toivoisi valtiovallan edistävän yrittäjien – myös yrittäjälääkärien – tervettä tuloksellisuutta. Työntekijän palkan suuret sivukulut eivät houkuttele palkkaamaan lisää ihmisiä, sillä taksoja ei voi samassa suhteessa nostaa. Kela-korvaus kutistuu jatkuvasti. Toiminnan tulisi kuitenkin olla taloudellisesti kannattavaa.

– Maaseudullakin tarvitaan palveluita, mutta hintataso on toista luokkaa kuin suurissa kaupungeissa, jalasjärveläisen Salosen Lääkäriaseman toimitusjohtaja sanoo.

Hän toivoisi terveydenhuoltoon laajemmin palveluseteliä tai vastaavaa, jotta potilas voisi aidosti valita, mistä palvelun hankkii.

– Kannatan myös ajatusta, että osan yrityksen tuloksesta saisi käyttää verovapaana investointeihin.

Rakkaussyistä maaseudulle muuttanut entinen TAYS-lainen Harri Salonen painottaa, että julkisen ja yksityisen olisi tärkeä tehdä yhteistyötä. Terveydenhuoltoalan pienten yritysten asema tulee sote-uudistuksessa miettiä niin, etteivät ne kuole epäterveen kilpailun takia pois.

Nappaa kiinnostavimmat

Lääkäriliiton verkosta saat monipuolista edunvalvontaan, jäsenetuihin ja koulutukseen liittyvää asiaa. Nyt voit räätälöidä lukemistoa oman kiinnostuksesi mukaiseksi.

Rajaa sisältöä www.laakariliitto.fi -aloitussivulta Minun Lääkäriliittoni -linkistä. Ruksita yksi tai useampi aihepiiri. Jos ruksitat aiheet Fimnet-tunnuksilla kirjautumisen jälkeen, valintasi pysyy voimassa seuraavillakin käyntikerroilla.