Uusi valtuuskunta aloitti kautensa

Jäsenet valitsivat syksyllä Lääkäriliitolle uuden valtuuskunnan. Se kokoontui ­ensimmäistä kertaa Lääkäritalossa ­Helsingissä 11.–12. joulukuuta.

Valtuuskunta valitsi liiton uudeksi puheen­johtajaksi aiemmin varapuheenjohtajana ­toimineen Marjo Parkkila-Harjun.

Valtuuskunnan kokoonpano muuttui melkoisesti viime kaudesta. Valtuuskunnan 60 jäsenestä peräti 32 on uusia.

Sote-uudistuksen linjauksia ja jatkosuunnitelmia saapui valtuus­kuntaan esittelemään perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

Valtuuskunnan vaalin äänikuningas, seniori-lääkäreiden vaalirenkaan Martti Kekomäki valittiin myös liiton hallitukseen.

Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin espoolainen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Marjo Parkkila-Harju. Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin vantaalainen LL Arto Virtanen ja hämeenlinnalainen LL Antti Tamminen. Puheenjohtajisto valitaan vuodeksi kerrallaan.

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi uudelle kolmivuotiskaudelle valittiin turkulainen LT, kardiologi Mikko Pietilä, joka johti valtuuskuntaa myös kahdella edellisellä kaudella. Valtuuskunnan uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin LL Taito Pekkarinen.

Sote salamoi

Maan hallitus on tehnyt sote-uudistusta koskevat linjauksensa. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut itse, ja kolme muuta toiseen itsehallintoalueeseen tukeutuen. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019.

– Sote-savotta on nyt noin viidentoista vuoden ikäinen, ja omalla kohdallani on menossa kolmas yritys ottaa muutos haltuun. Suurin ongelma on ollut, etteivät poliitikot ole pystyneet tekemään päätöksiä, myönsi valtuuskuntaan puhumaan kutsuttu perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

– Tällä hetkellä on menossa poteroiden kaivuu. Kiertelen paljon maata ja viesti on usein "meidän sairaalaan ette sitten koske". Uusia seiniä rakennetaan, mutta rakentaminen ei takaa sitä, että niiden seinien sisällä olisi jatkossa palvelutuotantoa. Yhtenä uudistuksen tavoitteena on, että saataisiin kilpavarustelu loppumaan, Rehula painotti.

Osana sote-uudistusta yksinkertaistetaan monikanavaista rahoitusta ja säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan.

– Jos sote-uudistus olisi tuhannen palan palapeli, nyt olisivat vasta reunat valmiina. Sote-integraatio ja palveluketjun toimivuus vaativat vielä vuosien työn, Rehula totesi. Lopuksi hän vielä arvuutteli, mikä oli syksyn karaokehitti. Se oli tietenkin Sote-salama iskee tulta, ja koko maailma räjähtää!

Yliopistojen kurimus huolettaa

Sote-uudistuksen lisäksi liittoa ovat pitäneet kiireisenä mm. yliopistoihin kohdistuvat rajut säästötavoitteet. Valtuuskunta on huolestunut lääketieteellisen opetuksen ja tutkimuksen laadusta, ja antoi asiaa koskevan julkilausuman.

Lääkäriksi koulutettavien määrä on yli kaksinkertaistunut 1990-luvun tasosta. Lääketieteellisten tiedekuntien opetushenkilökuntaa ei ole kuitenkaan lisätty, vaan sitä ollaan nyt päinvastoin vähentämässä.

Lääketieteellisten tiedekuntien henkilöstölle ei jää riittävästi aikaa myöskään tutkimukseen, mikä on yliopistojen toinen päätehtävä. Valtion tukirahoitus kliiniselle lääketieteelliselle tutkimukselle on vähentynyt kymmenessä vuodessa peräti 69 prosenttia. Valtuuskunta myös epäili, onko meillä kaavailtujen säästöpäätösten seurauksena jatkossa enää viittä riittävät toimintaedellytykset omaavaa yliopistollista sairaalaa.

Tulevaisuustyö jatkuu

Valtuuskunta hyväksyi liiton taloussuunnitelman vuodelle 2016. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. Siten perusjäsenmaksu on edelleen 512 euroa.

Lääkäriliitto on valinnut vuoden 2016 teemaksi hyvinvoinnin. Teema sisällytetään kattavasti liiton toimintaan. Erityisesti halutaan huomioida nuoret, uran alkuvaiheessa olevat lääkärit, joille suunnattuja palveluja kehitetään.

Lääkäri 2030 -hanketta jatketaan. Sen myötä pyritään ennakoimaan lääkärien toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja olemaan aktiivisesti mukana siellä, missä terveydenhuollon tulevaisuutta visioidaan. Vuonna 2016 järjestetään ainakin yksi hankkeeseen liittyvä työpaja ja yksi sidosryhmille kohdistettu seminaari.

Myös autonomia-hanke jatkuu. Hankkeen tavoitteena on kuvata lääkärikunnan autonomian nykytila sekä tunnistaa tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet. Helsingin yliopiston kanssa toteutetaan tutkimus, jossa selvitetään lääkärien autonomiakäsityksiä. Autonomia-hankkeesta kerrotaan tarkemmin Lääkärilehden seuraavassa numerossa.