Lehti 40: Liitto toi­mii 40/2017 vsk 72 s. 2257

Viestintä rytmihäiriössä

Kirsi Piha kävi kertomassa, kuinka lääkärien kannattaa viestiä muuttuvassa maailmassa.

Pauliina Pohjala
Kuvituskuva 1

Mikä ihmeen rytmihäiriö? Viestintätoimisto Ellun Kanojen perustajan Kirsi Pihan mukaan viestinnän rytmihäiriö syntyy silloin, kun organisaatiot yrittävät viestiä nopeasti muuttuvassa ympäristössä perinteisin keinoin. Organisaatiot, jotka pelkäävät uudistua, jäävät muutoksen jalkoihin.

Pihan mukaan rytmihäiriöön on viisi syytä: perinteisten auktoriteettien mureneminen, (teknologisen) muutoksen nopeus, päätösten ennalta-arvaamattomuus, informaation leviämisen nopeus ja yleisölle siirtynyt viestintävalta.

Luottamus koetuksella

Piha viittasi esityksessään Edelman Trust 2017 -raporttiin, jonka mukaan ihmisten luottamus mediaan ja hallintoon on kaikkien aikojen matalimmalla tasolla. Raportin mukaan ihmiset luottavat omiin verkostoihinsa (ystävät, Facebook-keskustelut) yhtä paljon kuin asiantuntijoihin. Tätä vähemmän luotetaan esim. yrityksen työntekijöihin, joihin kuitenkin luotetaan enemmän kuin yrityksen toimitusjohtajaan. Auktoriteetteja ei siis enää kunnioiteta.

– Asiantuntijat suhtautuvat muutokseen usein defensiivisesti sen sijaan, että olisivat itse muutoksessa mukana. Jos koemme, että lääkäri tuntuu tietävän kaiken kuuntelematta potilasta, ei se välttämättä herätä luottamusta. Sosiaalisessa mediassa ihmiset sen sijaan tuntuvat kuuntelevan tavallista ihmistä, Piha havainnollisti.

Media ei myöskään enää päätä mistä keskustellaan esim. somessa, vaan media uutisoi somessa nousseista kohuista. Mitä tämä sitten tarkoittaa organisaation näkökulmasta? Pihan mukaan keskusteluun osallistuminen ja avoin dialogi ovat avainasemassa. Koska viestintävalta on siirtynyt ihmisille, organisaatiot tarvitsevat kasvoja, jotka viestivät aktiivisesti eri some-kanavissa.

Fakta vs. tunteet

Miltä muutos näyttää sitten yksittäisen lääkärin näkökulmasta? Lääkäreistä keskustellaan mediassa paljon ja monesta eri näkökulmasta. Tästä huolimatta viestinnällisiä mahdollisuuksia on Pihan mukaan monia.

Lue myös

– Vaikka osa uutisoinnista on negatiivista, lääkäreihin luotetaan. Avoin dialogi vahvistaa tätä luottamusta. Elämme aikaa, jolloin terveys on myös enemmän mielessämme kuin koskaan. Näin ollen terveysalan asiantuntijoiden on helpompi saada äänensä kuuluviin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että faktat toimivat paremmin jos mukana on myös tunnetta. Villissä some-keskustelussa mylläävää tunnetta ei saa kumottua pelkillä kylmillä faktoilla, Piha kertoi.

Rohkeasti mukaan keskusteluun

Osallistuakseen keskusteluun ei tarvitse olla guru – kuka vain voi tuoda näkemyksiään esille somessa. Pihan mukaan viestinnällisiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua rohkeasti. Lääkärit voivat osallistua asiantuntijoina keskusteluihin mm. rokotteista, eutanasiasta, perhepolitiikasta, sukupuolineutraalista avioliitosta tai teknologiasta.

– Kannattaa puhua elämästä, ei vain sairauksista. Ei kannata myöskään pelätä ärsyttävänsä ihmisiä, suurin osa suhtautuu kuitenkin maltillisesti, Piha summasi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030