Altistukset ovat leikkaussalissa pieniä
Jenni Liikanen nosti Lääkärilehdessä esiin raskaana olevien leikkaussalityöntekijöiden säteilysuojelun (1).
Säteilylain mukaan raskaana olevan työ on järjestettävä niin, että altistus sikiölle on pienin mahdollinen eikä ylitä yhtä millisivertiä (2). Raskaudesta on hyvä ilmoittaa varhain, sillä velvoite alkaa vasta sen jälkeen.
Liikanen nosti esiin artikkelin, joka esitti 1990-luvun alussa määritettyjä toimenpideradiologien altistuksia. Ne eivät vastaa leikkaussalitoimintaa nykyaikaisilla laitteilla. Altistukset ovat leikkaussalissa pieniä. Lisäksi laitteet ovat kehittyneet niin, että toimenpiteissä saadaan riittävä kuvantamistieto vähemmällä säteilyllä.
0,1 millisievertiä
Säteilyturvakeskuksen ylläpitämän annosrekisterin mukaan Suomessa oli vuonna 2024 noin 320 ortopediä tai muuta leikkaussalissa toimivaa lääkäriä henkilökohtaisessa annostarkkailussa.
Keskimääräinen mitattu syväannos oli 0,1 millisievertiä vuodessa. Suurin annos oli alle 3 millisievertiä (3).
Annokset on mitattu lyijyesiliinan päältä. Todellinen altistus saadaan jakamalla luvulla 30. Keskimääräiset annokset ovat siis alle 0,005 millisievertiä vuodessa ja suurin annos alle 0,1 millisievertiä.
Toimenpideradiologiassa ja -kardiologiassa annokset ovat suurempia, mutta sielläkin todennäköisyys ylittää yhden millisievertin annos vuodessa on 1:200. Yli kuuden millisievertin annoksen todennäköisyys on 1:10000 (4).
Altistukset ovat pieniä suhteutettuna Liikasenkin mainitsemaan suomalaisen väestön keskimääräiseen 5,9 millisievertin annokseen vuodessa (5).
Suojaus tärkeää
Sikiö on herkkä säteilylle. Jos absorboitunut annos on alle 100 milligreytä, epämuodostumia tai merkittävää älykkyysosamäärän laskua ei kuitenkaan ole odotettavissa. Säteilystä johtuvaa vaikeaa henkistä jälkeenjääneisyyttä ei esiinny alle 300 milligrayn annoksilla (6). Sikiön altistuessa röntgensäteilylle yhden milligreyn ekvivalenttiannos vastaa käytännössä yhden millisievertin efektiivistä annosta.
Vaikka säteilyaltistukset jäävät leikkaussalissa melko vähäisiksi, sikiö on tärkeä suojata ylimääräiseltä säteilyltä. Absoluuttista kynnysarvoa syöpäriskin kasvulle ei ole.
Toimenpidettä tekevä erikoislääkäri on vastuussa säteilyaltistuksesta ja hänen vastuullansa on tehdä toimenpide mahdollisimman pienellä annoksella.
Liikasen mainitsemien optimointikeinojen lisäksi tärkeää on myös kommunikointi salin muille työntekijöille säteilyn käytöstä. Näin heillä on mahdollisuus siirtyä kauemmas. Moniammatillinen yhteistyö tärkeää myös laitteiden kuvausohjelmien optimoimiseksi.
- 1
- Suom Lääkäril 2025;80:e44170, www.laakarilehti.fi/e44170
- 2
- Säteilylaki 859/2018 9.11.2018/859. Säännöstö STUKlex
- 3
- Säteilytyöntekijöiden annosrekisteri, Säteilyturvakeskus
- 4
- Pekkarinen A, Siiskonen T, Lehtinen M, Savolainen S, Kortesniemi M. Potential occupational exposures in diagnostic and interventional radiology: statistical modeling based on Finnish national dose registry data. Acta Radiologica. 2018;60(1):68-77. doi:10.1177/0284185118770902)
- 5
- Siiskonen T. (toim.), Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018. STUK-A263, Helsinki 2020.
- 6
- ICRP, 2007. The 2007 Recommendations of the International Commission on Radiological Protection. ICRP Publication 103. Ann. ICRP 37 (2–4).




