Tuoreeseen Kansalaispulssi-kyselyyn vastanneista vain 58 prosenttia ilmoittaa luottavansa terveydenhuoltojärjestelmään ”melko paljon tai täydellisesti”. Vielä vuonna 2020 luottavaisia oli jopa 91 prosenttia, mutta vuoden 2021 puolivälistä lähtien heitä on ollut yhä vähemmän (1).

Luottamus terveydenhuoltoon ja terveysviranomaisiin ei ole yhdentekevä asia. Terveyskriiseissä se on kriittinen tekijä (2).

Koronapandemian aikana luottamus vaikutti siihen, kuinka paljon koronarokotuksia otettiin sekä kuinka hyvin ihmiset noudattivat viranomaisten ohjeita ja muuttivat käyttäytymistään niiden mukaan (3).

Maissa, joissa oli vähemmän korruptiota ja kansalaisten luottamus toisiinsa ja hallitukseen korkealla tasolla, esiintyi vähemmän koronainfektioita. Parempi luottamus ja vähäisempi korruptio liittyivät myös parempaan rokotuskattavuuteen – tämä tosin havaittiin vain suuri- ja keskituloisissa maissa, joissa rokotuksia oli hyvin saatavilla (4).

Luottamuksella on kaksi pääulottuvuutta: 1) usko siihen, että yksilö tai instituutio kykenee tekemään sen, mitä siltä odotetaan, ja 2) usko, että yksilön tai instituution aikeet ovat hyvää tarkoittavia ja reiluja (5).

Suomessa vuonna 2022 Tiedebarometri-kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa arvioi luottamuksensa tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen koronapandemian aikana. Myös luottamus terveysviranomaisiin vahvistui. Toisaalta noin joka viides arvioi koronan heikentäneen luottamusta (6).

Tämänvuotisen Tiedebarometrin tulokset ovat samankaltaiset. Ylivoimainen enemmistö vastaajista, 86 prosenttia, luottaa tieteeseen ja tutkimukseen. Toisaalta 11 prosenttia sanoi luottavansa tieteeseen vain vähän (6).

Luottamus tieteeseen on erinomainen asia. Mutta jos se onkin säilynyt, antavat Kansalaispulssi-kyselyt synkän kuvan terveydenhuollosta.

Samanaikaisesti enemmistön mielestä koko maa kehittyy huonompaan suuntaan. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan teettämässä kyselyssä esitettiin tarkemmin määrittelemätön kysymys, onko Suomi menossa oikeaan vai väärään suuntaan. 58 prosentin mielestä suunta on väärä ja vain 25 prosentin mielestä oikea. 16 prosenttia ei osannut sanoa (7).

On syytä toivoa, että kansalaisten luottamus terveydenhuoltoon ja Suomen tulevaisuuteen saadaan palautettua ennen seuraavaa terveyskriisiä, mikä se sitten onkin. Jokin pandemia tulee ennemmin tai myöhemmin.

Se saattaa jo muhia jollakin turkistarhalla – Kiinassa tai Pohjanmaalla (8,9).