Ortopedeillä on kohonnut riski raskauden ajan komplikaatioihin ja lapsen synnynnäisiin epämuodostumiin. Syynä voi olla säteily.

Naisten osuus lääkäreistä on noussut 2000-luvulla noin 60 prosenttiin (1). Säteilylle altistaville aloille, kuten ortopediaan, gastrokirurgiaan, urologiaan ja radiologiaan hakeutuu siten yhä enemmän naisia.

Synnyttäjien keski-iän olleessa 31,8 vuotta (2) raskaus ajoittuu usein erikoistumiseen ja työskentelyyn nuorena erikoislääkärinä.

Odotettua ja ihanaa tietoa varjostaa läpivaloa käyttävillä aloilla epätietoisuus. Voinko jatkaa toimenpiteitä, jos en halua kertoa uudesta elämäntilanteestani työyhteisölle?

Hedelmöityshoidoistakaan ei moni halua tiedottaa.

Vaikka alkuraskaus on alkiolle herkkää aikaa, moni jatkaa. Pelätään valmistumisen venymistä tai jäämistä jälkeen leikkaustaidoissa.

Tuoreehko katsausartikkeli totesi, että ortopedeillä on muita korkeampi riski raskauden ajan komplikaatioihin, lapsen synnynnäisiin epämuodostumiin sekä hedelmättömyyteen.

Leikkaussalissa ilmenevien biologisten riskien osuutta tähän ei voitu poissulkea – ei toisaalta varmentaakaan (3).

Tutkimustiedot ovat puutteellisia, mutta sikiö näyttäisi olevan erityisen herkkä säteilylle organogeneesin aikaan 2–8 viikkoa hedelmöityksestä. Synnynnäisten malformaatioiden ja kasvun hidastuman riski on silloin suurentunut.

Erityisen herkkä sikiö on säteilylle viikoilla 9–15. Suurilla annoksilla on silloin riskinä vaikea älyllinen kehitysvamma tai mikrokefalia.

Raskausviikon 16 jälkeen on todettu kasvun hidastumaa ja älykkyysosamäärän alentumista (4).

Työnantaja vastaa

Säteilylain noudattamisesta työpaikoilla vastaa työnantaja (5).

”Työ on järjestettävä niin, että sikiön ekvivalenttiannos on niin pieni kuin se käytännöllisin toimenpitein on mahdollista eikä se ole suurempi kuin yksi millisievert raskausaikana sen jälkeen, kun työntekijä on ilmoittanut raskaudestaan” (6).

Vuonna 2018 keskimääräinen väestön saama efektiivinen taustasäteily oli Suomessa 5,9 millisievertiä (sisältää muun muassa radonin, juoman, ruoan ja lentämisen) (7).

Säteilyluokan B työntekijälle raja tämän päälle on korkeintaan 6 millisievertiä vuodessa. Luokkaan kuuluu suurin osa läpivalaisua käyttävistä kirurgeista. Heidän työstään saamaa säteilyä tulee seurata henkilökohtaisilla annosmittareilla eli dosimetreilla.

Altistusta minimoidaan aina kun mahdollista alara-periaatteella (as low as reasonably achievable) (8).

Yksi tärkeimmistä keinoista on henkilösuojain. Toimenpideradiologeille tehty prospektiivinen tutkimus kertoi, että puolen millimetrin lyijyesiliina alle pääsi 0,9 millisievertiä, jos keskiarvoinen vuosiannos oli 49,1 millisievertiä. Yhden millimetrin esiliinalla luku oli 0,4 millisievertiä (9).

Lain määrittämä yhden millisievertin raja raskaana oleville ei siis ylittynyt.

Oman harkinnan mukaan

Tutkimus sijoittui 1990-luvun alkuun. Nykylaitteilla annokset ovat vielä alhaisemmat. Onko raskaana olevan siis ylipäätään tarpeen pohtia läpivalaisujen turvallisuutta?

Mahdoton vastata.

On mentävä oman harkinnan mukaan. Turvallista säteilyrajaa ei ole, eivätkä lyijyliivit vaimenna varmuudella kaikkea säteilyä. Laiterikko ja viallinen suojain voivat lisäksi johtaa vaikeisiin sikiön haittoihin.

Naisortopedit ry:n jäsenille tekemäni lyhyen kyselyn perusteella työnantajat ja kollegat ovat suhtautuneet raskausuutisiin pääosin hyvin. Suurin osa oli saanut määräyksen olla pois läpivaloa käyttävistä toimenpiteistä.

Jotkut jatkoivat tuplalyijyesiliinalla, koska eivät halunneet paljastaa raskauttaan tai eivät halunneet hidastaa erikoistumista.

Oman kokemukseni mukaan työnantaja ei aina tarjoa esimerkiksi päiväkirurgisia tehtäviä, kuten olka- ja polviskopioita tai jalkateräkirurgiaa, joissa raskaana oleva voi helposti poistua kuvauksien ajaksi salista. On jopa määrätty osasto- ja poliklinikkatyöhön, mikä voi hidastaa erikoistumista ja leikkaustaitojen kehittymistä.

Perusasiat haltuun

Säteilyä käyttävän lääkärin tulee ymmärtää perusasiat.

Säteily vaimenee vapaassa tilassa etäisyyden neliössä (kaksinkertainen etäisyys, vaimennus neljäsosaan) (10). Muutama askel sivuun voi siis auttaa merkittävästi.

On tärkeää myös ymmärtää, kumpi pää C-kaaressa on kuvailmaisin. Säteily on suurimmillaan röntgenputken puolella. Siirry kuvailmaisimen puolelle ja opettele käyttämäsi C-kaaren toiminnot.

Tiedosta, että suurin säteily läpivaloa hyödyntävissä toimenpiteissä siroaa potilaasta (11). Sädesuojaserminkin takana tulisi pitää lyijyliiviä.

Joissain maissa on käytössä toinen henkilökohtainen dosimetri lyijyliivin alla alavatsalla. Tämä voisi olla keino tarkkailla raskauden aikaista säteilyaltistusta, jottei lain mukaisia säteilyrajoja ylitetä (12).

Lisää säteilyn turvallisesta käytöstä leikkaussalissa voit lukea vastikään julkaistusta SOT-lehdestä (13). Yhteistyö sairaalafyysikoiden kanssa on myös suositeltavaa.

Kiitän kommenteista: dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Inari Laaksonen ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Heidi Lehtokangas.

Lue lisää: Teemme syrjinnästä kyselyn

Lue lisää: Erikoistuvien koulutuksesta tulee huolehtia