Voiko kuvaan enää luottaa?
Loka-marraskuun taitteessa Espanjan Valenciassa koettiin katastrofaaliset tulvat. Siltoja romahti, kaupungit peittyivät mutavelliin. Yli 200 ihmistä menetti henkensä.
Paikallinen valokuvaaja julkaisi sosiaalisessa mediassa dramaattisen kuvan, jossa kymmenet autot olivat kasaantuneet toistensa päälle kuin romahtanut palikkatorni. Ne tukkivat kapean, jyrkän kadun kokonaan. Tässä oli konkreettinen kuva ilmastokriisin vaikutuksista.
Opetan itse omilla kursseillani epäilemään dramaattisia, tunteita herättäviä kuvia, jotka leviävät viraalisti ja jotka esitetään todisteena tuoreesta uutistapahtumasta. Sellaiset kuvat ovat usein feikkejä.
Tämä kuva oli juuri sellainen, mistä varoitan, mutta se oli aito.
Vaikka viraalit feikkikuvat tyypillisesti leviävät juuri siksi, että harva osaa epäillä niitä, tämä kuva herätti kritiikkiä. AI-kuva. Tekoälyfeikki, sanoivat kommentoijat.
Kuvalla oli todistusvoimaa. Juuri noin käy, kun suuret vesimassat vyöryvät alas jyrkkää katua. Vesi on painavaa, kyllä se autoja liikuttaa.
Silti monen ensireaktio oli epäusko, ja se johtuu fotorealististen tekoälykuvien tulvankaltaisesta leviämisestä.
Otetaan kotimainen esimerkki. Nordea oli ostanut Helsingin Sanomista etusivun mainoksen. Kuvassa köllötteli tyytyväisenä uinuva vauva. Mutta hetkinen! Onkos tuossa kuusi varvasta?
Varmuus levisi hetkessä läpi suomalaisen somen: Nordea on käyttänyt mainoksessaan tekoälykuvaa, onpa noloa! Kaikkihan tietävät, että tekoäly tekee herkästi virheitä sormien ja varpaiden määrässä.
Nordea kuitenkin kertoi, että kyseessä oli aito valokuva, ja se löytyikin kansainvälisestä kuvapankista. Vauvalla oli polydaktyliaksi nimetty tila, siis monivarpaisuus. Tätä ei pankissakaan tosin heti huomattu. Monivarpainen vauva valikoitui mainokseen vahingossa.
Internet on tulvillaan tekoälyllä tuotettuja, varsin realistisen näköisiä feikkikuvia. Se näyttää johtavan siihen, että pian kaikki kuvat ovat epäilyksen alaisia. Valokuvan todistusvoima hapertuu.
Lisäksi sosiaalisen median alustat sekoittavat pakkaa koko ajan. Ensinnäkin Facebook on jostain syystä katsonut bisnekselleen hyväksi lisätä kummallista AI-kuvastoa käyttäjien uutisvirtaan. Facebook ja Instagram ovat kyllä luvanneet merkitä tekoälykuvat siten, että käyttäjä voi ne tunnistaa, mutta niiden algoritmit lätkivät jatkuvasti AI-leimoja myös oikeisiin valokuviin.
Eikä edes omien kavereiden kuviin voi luottaa. Moni älypuhelinvalmistaja on jo lisännyt puhelinten kamerasoftaan mahdollisuuden poistaa kuvista ihmisiä ja esineitä. Harmittaako, kun muuten hyvässä valokuvassa myhäilee ärsyttävä exä? Ei muuta kuin delete vaan.
Miten autenttisuuden voisi sitten todistaa joka paikkaan tunkeutuvan AI-kuvaston aikana?
Tulvakuvan tapauksessa tämä vaati sitä, että eräs bloggaaja löysi kuvasta baarin nimikyltin ja jäljitti saman baarin Google Mapsista. Karttapalvelun kuvien perusteella oli selvää, että kuva oli juuri siltä kadulta, mistä sen sanottiin olevan. Kuvageneraattoreilla ei voi tehdä kuvia todellisista paikoista.
Moni muu tapaus voi kuitenkin olla vaikeampi todistaa. Misinformaation tutkijat ovat esittäneet, että lähitulevaisuudessa internetin käyttäjän identiteetistä voisi tulla entistä tärkeämpi uskottavuuden merkki. Luottamus syntyisi läpinäkyvyydestä, hyvästä maineesta ja vahvasta tunnistautumisesta. Se voisi tarkoittaa sitä, että somen käyttäjä osoittaa, kuka on ja missä päin maailmaa sijaitsee. Näin olisi mahdollista verifioida, että hänellä on ollut mahdollisuus ottaa kuvia juuri tietyistä paikoista ja tapahtumista.




