"Ekhvaa ei voi mitenkään kuvata voittajaksi"
Sally Leskisen mukaan sote-rahoituksen keskeinen ongelma jää ennalleen. Soiten Mikko Komulainen on piirun verran positiivisempi.
Hallitus antoi eduskunnalle torstaina lakiesityksen hyvinvointialueiden rahoituksen leikkauksista.
Hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta 388 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä.
Suurimmat säästöt kohdistuvat edelleen Helsinkiin ja Länsi-Uudellemaalle. Helsingin osalta säästö on 93 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin helmikuussa esitetty 102 miljoonaa.
Länsi-Uudenmaan leikkaukset sen sijaan kasvavat aiemmin esitetystä 54 miljoonasta 66 miljoonaan euroon.
Rahoitus kasvaisi vain kolmella alueella: Etelä-Karjalassa, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla.
Etelä-Karjalan (Ekhva) rahoitus lisääntyisi noin miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ei kuitenkaan juhli, eikä mielellään puhu "lisärahasta".
– On totta, että hallituksen esitykseen sisältyvä perälautamalli estää sen, että Ekhvan rahoituksen kasvu kääntyisi negatiiviseksi, ja tämä on meille tärkeä tekninen korjaus. Ekhvaa ei voi kuitenkaan mitenkään kuvata tämän esityksen rahoituksen voittajaksi.
"Tämä ei riitä"
Voimassa olevan lain mukaisessa arviolaskelmassa Etelä-Karjalan rahoituksen kehitys olisi ollut negatiivinen. Esitetty laki muuttaa tilanteen niin, että kasvu olisi nolla prosenttia, eli rahoitus ei enää laskisi.
Se on Leskinen mukaan esityksen merkittävin myönteinen vaikutus.
– Samalla on kuitenkin todettava, että tämä ei riitä. Vaikka rahoituksen kasvu ei enää olisi negatiivinen, se ei edelleenkään kata palvelutarpeen kasvua. Ekhvan keskeinen ongelma jää ennalleen: rahoituksen kasvu ei ole sellaisella tasolla, että ikääntyvän ja paljon palveluja tarvitsevan alueen lakisääteiset tehtävät voitaisiin hoitaa kestävällä tavalla.
Keskeinen puute esityksessä on Leskisen mielestä se, että kaikkien hyvinvointialueiden rahoitus ei kasva vähintään hyvinvointialueindeksin verran.
– Tästä syystä järjestelmä ei vieläkään turvaa alueille edes kustannustason nousua vastaavaa rahoituskehitystä. Ekhvan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että rakenteellinen rahoitusvaje ja alijäämäongelma eivät poistu.
Leskinen ei näe esityksen korjaavan rahoituspohjan oikeellisuutta, eikä vähentävän alueiden eriytymistä.
"Antaa uskoa tulevina vuosina"
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Soite) johtaja Mikko Komulainen on piirun verran positiivisempi.
Esityksen mukaan Soitelle rahoituksen muutoksen yhteenlaskettu vaikutus olisi noin kaksi miljoonaa euroa.
– Esitys on oikeansuuntainen ja tasaa hieman nykyistä paremmin hyvinvointialueiden välistä rahoitusta. Suurimmat hyödyt kohdistuvat kuitenkin Uudellemaalle, jossa rahoituksen ennakoitu kasvu näyttäisi vaihtelevan noin 8–14 prosentin välillä, kun taas meillä kasvu olisi noin kuusi prosenttia.
Komulainen huomauttaa, että Soiten osalta siirtymätasaus on ollut erityisen kova.
– Siirtymätasauksen leikkaukset ovat olleet pahimmillaan 15–20 miljoonan euron luokkaa, mutta nyt ehdotettu porrastuksen muutos lisäisi rahoitustamme tulevina vuosina. Toivomme, että malliin ei tehdä merkittäviä muutoksia. Ennakoitavampi rahoitus mahdollistaisi toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja talouden tasapainottamisen.
