Onko hoitojonojen lyheneminen hyvä vai huono uutinen?
Maaret Castrén (kok.) on tyytyväinen erikoissairaanhoidon jonojen purusta, mutta Matias Mäkysellä (sd.) oli tilanteesta eriävä näkemys.
Kyllä terveydenhuollossa tapahtuu paljon hyvääkin.
Kansanedustaja ja lääkäri Maaret Castrén (kok.) nostaa viime aikojen positiivisiksi asioiksi esimerkiksi sen, että erikoissairaanhoidossa on saatu purettua hoitojonoja.
Castrén on tyytyväinen myös siitä, että normien purkutyö on aloitettu, ja nyt uskalletaan jo puhua turhista lausunnoista.
– Hyvä uutinen on sekin, että lääkäreille on lisätty koulutuspaikkoja. Peruskoulutukseen on tullut resursseja, vaikka toisaalta samalla puhutaan siitä, että leikataan erikoislääkärikoulutuksesta. Sitä olen vastustanut äänekkäästi.
Terveydenhuollon hyviä ja huonoja uutisia ruotivat SuomiAreenalla Castrénin lisäksi kansanedustajat Saara Hyrkkö (vihr.) ja Matias Mäkynen (sd.), johtaja Mikko Heikkilä CGI:ltä, Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi sekä Novo Nordiskin yhteiskuntasuhdejohtaja Petra Tirkkonen.
Matias Mäkynen haastoi Castrénin ajatusta erikoissairaanhoidon jonojen lyhenemisestä. Mäkynen muistutti, että ihmisten pääsy perusterveydenhuoltoon on vaikeutunut.
– Eli onko kyse kuitenkin siitä, etteivät ihmiset pääse edes sinne erikoissairaanhoidon jonoon, koska sinne tarvitaan lähete perusterveydenhuollosta, jonne ihmiset eivät nyt pääse?
Keskustelijat nostivat hyvinä uutisina esiin etenkin tekoälyn hyödyntämisen ja lääkärin työn helpottamisen, Kelan valinnanvapauskokeilun 65 vuotta täyttäneille sekä uudet lihavuuden lääkehoidot.
Huonoiksi uutisiksi nostettiin kohtaamaton tarve. Kun ihmisellä on seitsemän eri kanavaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, miten hän voi löytää oikean polun?
Sari Riihijärven mielestä hukkaa ja turhaa tekemistä pitäisi vähentää. Lisäksi yritykset ja julkinen puoli eivät tällä hetkellä tee läheskään niin paljon yhteistyötä kuin voisivat.
Saara Hyrkkö toivoi, että terveydenhuollon rahoituksessa huomioitaisiin enemmän vaikuttavuus.
– Tarvitsemme systemaattisempaa vaikuttavuuden seurantaa ja uskallusta luopua vähähyötyisyydestä. Teknologia on tässä mahdollisuus.
Jokainen panelisti puhui ennaltaehkäisyyn panostamisesta ja siitä, miten rahoitusta tulisi siirtää enemmän niihin toimiin.
– Lihavuuden hoitoon menee paljon rahaa, mutta ei yksittäinen lääkäri voi sitä hoitaa, Castrén pohti.
– Ennaltaehkäisy ei tapahdu vain sote-järjestelmissä vaan tehokkaimmin jo sen ulkopuolella. Järjestöjen ennaltaehkäisevään työhön kajoaminen on virhe, Hyrkkö lisäsi.
"Lääkärin työ tulee muuttumaan isosti"
Uusien lihavuuslääkkeiden kohdalla keskustelua herätti se, että uusien hoitojen käyttöönottoa pitäisi arvioida kokonaisvaltaisemmin hyötyjen ja kustannusten osalta. Nyt Kela-korvattavia lääkkeitä arvioidaan toisaalla ja sairaalalääkkeitä toisaalla.
– Lääketutkimusten saaminen Suomeen on kiinni siitä, että uusia lääkkeitä myös otetaan käyttöön, Petra Tirkkonen muistutti.
Matias Mäkynen mainitsi vielä haluavansa palauttaa 14 vuorokauden hoitotakuun.
– Lisäksi rahoitusmalliin tarvitaan ennakoitavuutta niin, että hyvinvointialueille annetaan työrauha, eikä joka vuosi tuoda uusia ideoita ja leikkauksia.
Mikko Heikkilä korosti, että hyvinvointialueiden olisi valmistauduttava siihen, että lääkärin työ tulee muuttumaan isosti digitaalisuuden ja tekoälyn myötä.
– Mutta tukea pitää antaa, jotta vanhoista tavoista päästään eroon.
