Suomessa on vähiten lääkäreitä väkilukuun nähden Pohjoismaissa
Erimielisyyttä on siitä, tarvitaanko koulutuspaikkoja lisää.
Lääkäreiden määrä asukasta kohden on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hoitajamäärä puolestaan on samalla tasolla.
– Suomi on lääkäritiheydessä Baltian maiden tasolla. Jotta päästäisiin Ruotsin ja Tanskan tasolle, Suomeen tarvittaisiin 4000 lääkäriä lisää, sanoi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien pääekonomisti Juho Ruskoaho lääkäreiden koulutuksen tulevaisuutta käsittelevässä paneelitilaisuudessa Porin SuomiAreenalla.
Hänen mukaansa Suomen pieni lääkärimäärä vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja kasvattaa vuokralääkäreiden tarvetta. Ruskoaho nosti esiin pulan psykiatreista.
Psykiatrien määrä on Suomessa yksi Euroopan korkeimmista, mutta siltikään heitä ei ole ekonomistin mukaan riittävästi. Tämä johtuu Ruskoahon mukaan mielenterveyshaasteiden lisääntymisestä etenkin lasten- ja nuorten psykiatriassa. Samaan aikaan psykiatriaan erikoistuminen kiinnostaa yhä harvempaa lääketieteen opiskelijaa.
Ruskoahon mukaan psykiatripula voitiin ennustaa jo kymmenen vuotta sitten. Hän pohtii, ettei psykiatrimäärää voida kasvattaa velvoittamalla lääkäreitä valitsemaan se erikoisalaksi.
– Sen sijaan voitaisiin miettiä, voidaanko psykiatrisen hoidon kasvavassa tarpeessa hyödyntää enemmän alan muita ammattilaisia ja tarvitaanko siihen lääkärin koulutusta.
Vanhusbuumi laskee
Tilaisuudessa kävi ilmi, että lääkärikoulutuksen tarpeen ennustaminen on vaikeaa.
– Geriatreja ja syöpälääkäreitä tarvitaan nyt paljon, mutta miten asia on 20 vuoden päästä, kun vanhusbuumi on laskenut, kysyi kansanedustaja, lääkäri Maaret Castrén (kok.).
Hän kysyi myös tarvittaisiinko lääkäreiden keskuudessa enemmän kokemusta työstä maahanmuuttajien kanssa, koska yhä suurempi osa väestöstä on maahanmuuttajia. Catrén näkee myös työelämän muutoksen vaikuttavan lääkäreiden määrän tarpeeseen, koska harva lääkäri enää tekee sataprosenttista työaikaa. Vastaava kehitys on nähtävissä myös muissa länsimaissa.
Castrén pitää hyvänä asiana, että osa ennen lääkärille kuuluvasta työstä luovutetaan jollekin muulle terveydenhuollon ammattilaiselle.
– Esimerkiksi iso osa päivystystyöstä voisi olla fysioterapeuteilla lääkärin sijaan. Vaatii asennemuutosta, että kaikkeen ei vaadita lääkärilappua, hän sanoi.
Kuudes tiedekunta ulkomailla
Suomessa on lääkäreille 50 erikoisalaa. Se on enemmän kuin monissa muissa maissa. Kolme neljästä lääkäristä erikoistuu, mikä tarkoittaa sitä, että koulutukseen kuluu yhteensä noin 12 vuotta. Nykyisillä koulutusmäärillä lääkärityövoima kasvaa 300–400:llä lääkärillä joka vuosi eli kymmenessä vuodessa noin neljällä tuhannella lääkärillä.
Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro ei näe koulutusmäärien kasvattamiselle erityistä tarvetta.
– Keskustelu kuudennesta lääketieteellisestä tiedekunnista nousee aika ajoin esiin, mutta se olisi laaja ja paljon resursseja vaativa hanke.
Heistaron mukaan ulkomailla opiskelee niin paljon lääkäreitä, että voidaan puhua jo kuudennesta tiedekunnasta. Ulkomailla opiskelevista yli 90 prosenttia palaa jo opiskeluaikana tai viimeistään valmistumisen jälkeen Suomeen.
Heistaron mukaan tulevaisuuden palveluntarpeiden määrittämiseen tarvitaan tutkittua tietoa. Myös lääkäreiden kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Esimerkiksi yleislääketieteen erikoislääkäreitä on nyt tuplasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Tilaisuudessa kysyttiin lisäävätkö hyvinvointialueet lääkärimääriä tulevaisuudessa.
– Lisääminen tulee olemaan niukkaa, arvioi Heistaro.
