Suomessa ebola tuskin on uhka
Taudin taustalla on neljä eri ebolavirusta, joista yhteen on rokote ja lääkkeitä.
Suomessa uusimmastakaan ebolaepidemiasta tuskin tarvitsee olla huolissaan.
WHO julisti viime viikolla Kongon demokraattisessa tasavallassa käynnissä olevan ebolaepidemian kansainväliseksi kansanterveysuhaksi.
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n mukaan riski tartuntaan on EU- ja Eta-maissa hyvin pieni. ECDC:n arvion mukaan riski on pieni myös niillä EU- ja Eta-maiden kansalaisilla, jotka matkustavat tai asuvat kyseisissä maissa.
– Todennäköisyys ebolatartuntaan on Euroopassa hyvin pieni. On myös hyvin epätodennäköistä, että tulisi jatkotartuntoja. Meillä on hyvä kyky todeta tauti, ja terveydenhuollossa noudatetaan varotoimia, jotka ehkäisevät jatkotartuntoja, sanoo ylilääkäri Leif Lakoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Julistuksen tarkoitus on resurssien kanavointi
WHO julistaa ajoittain kansainvälisiä kansanterveysuhkia. Yhtenä tarkoituksena on sen avulla saada resursseja kanavoitua tilanteen hoitoon.
– Ensimmäisen kerran julistusta käytettiin sikainfluenssan yhteydessä, sittemmin muun muassa covid-19:n, zikaviruksen ja M-rokon yhteydessä. Polion kansainvälinen kansanterveysuhka on ollut päällä vuodesta 2014, kertoo Lakoma.
Ebolan takia kansainvälinen kansanterveysuhka julistettiin nyt kolmannen kerran. Ensimmäinen julistus tehtiin vuonna 2014 ja toinen vuonna 2019, jolloin niin ikään Kongon demokraattisessa tasavallassa oli käynnissä suuri epidemia, jossa tapauksia oli noin 3500.
– Varmasti julistus kielii siitä, että nähdään tapauksia tulevan enemmän kuin nyt on, eivätkä välttämättä kaikki tapaukset ole tiedossa, Lakoma kertoo.
Asiaa hankaloittaa se, että epidemia on käynnissä syrjäisellä alueella, jossa turvallisuustilanne on heikko ja josta voi olla vaikea saada tietoja.
– Terveydenhuoltoon pääsy voi olla vaikeaa, ja se vaikeuttaa epidemian selvittämistä, Lakoma kertoo.
Neljä eri virusta
Ebola on viruksen aiheuttama verenvuotokuume. Tauti tarttuu ainoastaan suorassa kosketuksessa sairastuneen tai kuolleen henkilön ruumiineritteisiin. Usein tartunta on saatu potilasta hoidettaessa tai esimerkiksi hautajaistoimituksissa, jos tartuntaa vastaan ei ole osattu tai pystytty suojautumaan.
Suomessa ebolaa ei ole koskaan todettu. Länsi-Afrikan epidemian aikaan Euroopassa todettiin yksittäisiä tapauksia henkilöillä, jotka olivat tulleet epidemia-alueelta.
Lakoman mukaan yksi suojaava tekijä on, ettei Suomesta ole suoria lentoja maihin, joissa ebolaa esiintyy.
18.5. mennessä Kongon demokraattisessa tasavallassa oli todettu noin 395 tartuntaa. 106 tartunnan saaneista oli menehtynyt tautiin. Lisäksi kaksi tartuntaa on todettu Ugandassa. Kyseessä on 17. ebolaepidemia Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Ebolatautia aiheuttaa ihmisillä neljä eri virusta, joista kolme on aiheuttanut epidemioita. Ebolavirukset ovat peräisin lepakoista.
Yleisin on Zaire-virus, jota vastaan on kehitetty lääkehoitoja ja rokotteita. Toiseksi yleisin on Sudan-virus.
Tämänhetkisen epidemian taustalla on Bundibugyo-virus, jota vastaan ei ole olemassa hyväksyttyjä rokotteita tai lääkehoitoa. On epäselvää, voiko Zaire-virusta vastaan kehitetyistä rokotteista tai lääkkeistä olla apua sitä vastaan.
Noin kolmasosa todetuista tapauksista on johtanut menehtymiseen Bundibugyo-viruksen aiheuttamissa epidemioissa.
