E. coli tekee itse reseptorinsa

Escherichia colin käyttämiä reseptoreita on etsitty nisäkässolujen pinnalta vuosikausia turhaan. Kanadalaisten tutkijoiden saamien tulosten mukaan näyttää ilmeiseltä, että reseptoreita on haettu väärästä paikasta. Enteropatogeeninen E. coli (EPEC) tuottaa 78 kilodaltonin suuruista proteiinia, jonka se ruiskuttaa kohdesoluun. Proteiini palaa solun pinnalle fosforylaation seurauksena kooltaan kasvaneena ja bakteeri tarttuu siihen lujalla sidoksella. Ruiskutusvaiheessa E. coli pysyttelee solussa kiinni koukkumaisten piluksiensa avulla.

Matti Viljanen

Kasvutekijä diabeettiseen jalkainfektioon?

Granulosyyttikasvutekijää (G-CSF) on totuttu käyttämään pääasiassa lietsomaan valkosolutuotantoa hematologisilla potilailla, joilla se on heikkoa. Tämä kasvutekijä vaikuttaa kuitenkin edullisesti myös valkosolujen toimintaan, mikä on arvokas asia immuunipuutteisilla potilailla, joilla immuunipuutteeseen usein liittyy myös granulosyyttien toiminnan heikkous. Diabetes aiheuttaa jonkinasteisen immuunipuutteen. Diabeettisessa jalkahaavaumassa on mm. todettu, että haavauma-alueen runsas glukoosi tukahduttaa granulosyyttitoimintaa. Granulosyyttikasvutekijä hätyyttää luuytimestä valkosolut niin nuorina, että ne kestävät myös hyperglykemian aiheuttaman uhkan.

Robert Paul

Bacillus subtiliksen hämmästyttävä genomi

Yli 150 tutkijan kansainvälinen konsortio on sekvensoinut Bacillus subtiliksen perimän, joka sisältää yli 4 miljoonaa nukleotidia ja runsaat 4 000 geeniä. Tämä basilli on erittäin mielenkiintoinen geenitutkimuksen kohde siksi, että se on grampositiivinen ja kykenee tuottamaan itiöitä. Ihan vakavasti otettavat tiedemiehet ovat nimittäin esittäneet teorioita, joiden mukaan elämä olisi tullut maapallolle joltakin muulta planeetalta meteoriittien kuljettamien itiöiden muodossa.

Matti Viljanen

ACE:n estäjät ehkäisevät terminaalista munuaisvikaa

Tiedetään, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa diabeettisen nefropatian progressiota. Erillisissä, pienehköissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että myös muuntyyppisessä nefropatiassa ACE:n estäjistä on hyötyä. Erillisten tutkimusten todistusvoima on pienten potilasmäärien vuoksi kuitenkin vähäinen, ja tässä tilanteessa hyvä meta-analyysi antaa lisätietoja. Niinpä alan amerikkalaiset tutkijat ovat koostaneet sellaisen.

Robert Paul

Metotreksaatin aiheuttaman keuhkovian riskitekijät reumapotilailla

Metotreksaattia käytetään yhä useammin nivelreuman ja muiden reumatautien hoitoon. Metotreksaatti voi aiheuttaa allergisen pneumoniitin, jonka esiintyvyydestä ja riskitekijöistä vallitsee erilaisia käsityksiä. Diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä itse reumatautiinkin liittyy keuhkomuutoksia. Sen verran tiedetään, että metotreksaatin aiheuttama keuhkovika ilmaantuu verraten aikaisin hoidon alussa. Diagnoosi varmistuu histologisesta näytteestä, jossa todetaan yliherkkyyspneumoniitti, keuhkokuvassa nähdään interstitiaalinen tai alveolaarinen infiltraatio ja lisäksi keuhkofunktiokokeissa todetaan kaasujenvaihdon heikentyneen.

HI-virus piiloutuu muistisoluihin

Immuunikadon hoidossa on parin viime vuoden aikana tapahtunut todellinen läpimurto. Viruksen lisääntymisen eri vaiheisiin iskevien lääkkeiden yhdistelmillä on Suomessakin saatu palautettua potilaita lähes haudan partaalta jopa takaisin työelämään. Yhdistelmähoidolla viruksien määrä potilaiden plasmassa saadaan vähenemään niin pieneksi, ettei niitä herkimmilläkään menetelmillä kyetä löytämään. Jossain virus kuitenkin piileksii ja palaa verenkiertoon, jos hoito keskeytetään.

Matti Viljanen

Säärihaavan kompressiohoito on paikallaan

Britannian kansallinen terveysjärjestelmä NHS antoi yorkilaistutkijoiden tehtäväksi selvittää, mikä on kompressiohoidon merkitys komplisoitumattoman säärihaavan hoidossa. Tutkijat saivat käsiinsä 24 aihetta käsittelevää satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joista kuusi julkaisematonta. Tutkimus sisällytetään Cochranen kirjaston tietokantaan, mikä kuvastaa selvityksen painoarvoa.

Robert Paul

Kyllä diureettia tarvitaan

Pitkään diureettia käyttäneen vanhuspotilaan lääkäri saattaa harkita lääkityksen lopettamista. Jos potilas on käyttänyt diureettia sydämen vajaatoimintaan, korkeaan verenpaineeseen tai alaraajaturvotuksiin kuukausia tai vuosia ja pysynyt oireettomana, voi kroonisen lääkityksen jatkaminen tuntua turhalta, varsinkin kun diureetit saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten elektrolyyttihäiriöitä ja kihtiä.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030