Onko radiologinen tutkimus hintansa arvoinen?

Radiologian teknologian investointi- ja käyttökustannukset ovat suuret. Kuitenkin niiden osuus sairaalan kokonaiskustannuksista on vain 4 %:n luokkaa. Uudenaikaisen kuvantamisen diagnostinen suorituskyky on niin hyvä, että radiologiset tutkimukset ovat kustannus-vaikuttavuudeltaan useimmiten edullisia. Lisää vaikuttavuustutkimuksia kuitenkin tarvitaan.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Mauno Konttinen, Harri Sintonen

Meningokokkitaudin kliininen diagnostiikka, aloitushoito ja ehkäisy

Meningokokkitautia on ilmennyt viime vuosina Suomessa paikallisina epidemioina. Laajemman epidemian aiheutti viimeksi A-ryhmän meningokokki parikymmentä vuotta sitten, mutta A-seroryhmä on sen jälkeen maastamme hävinnyt, ainakin osin rokotusten ansiosta. Nykyään yleisin meningokokkitaudin aiheuttaja on B-ryhmän bakteeri. Vaikka tapauksia ei ole ollut lukumääräisesti paljon, taudin epidemiologiassa on tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi lääkärien on hyvä tarkistaa tietonsa taudista ja sen hoidosta.

Heikki Peltola

Angiotensiini II -reseptorien antagonistit - uusi lääkeaineryhmä kohonneen verenpaineen hoitoon

Angiotensiini II -reseptorien antagonistit ovat uudella mekanismilla vaikuttavia verenpainelääkkeitä, joiden etuna on spesifinen reseptoritason vaikutus reniini-angiotensiinijärjestelmään. Ne alentavat verenpainetta laajentamalla valtimoita ja pienentämällä näin perifeeristä vastusta. Uusista lääkeaineista eniten on kokemusta losartaanista, joka on saanut myyntiluvan useissa maissa, myös Suomessa. Parhaillaan tutkitaan monien tämän ryhmän lääkkeiden soveltuvuutta myös sydämen vajaatoiminnan hoitoon ACE:n estäjien rinnalle ja potilaille, joille ACE:n estäjät eivät sovi.

Heikki Ruskoaho

Talven 1994-95 influenssa A -virus - evoluutio uusilla urilla

Viime talven influenssaepidemiaa voidaan luonnehtia jälleen tavanomaiseksi, edellisvuotisen rajun epidemian jälkeen. Virusten molekyyliepidemiologinen analyysi osoittaa kuitenkin influenssa A -epidemian aiheuttaneessa viruksen H3N2-alatyypissä tapahtuneen rakenteellisia muutoksia verrattuna kahden edellisen kauden viruksiin. Virukseen on ilmaantunut reliktisiä aminohappoja, samoja kuin vuosien 1968-71 suurten hongkongilaisepidemioiden aiheuttajaviruksissa. Niinpä osa aikuisväestöstä saattoi vanhan immuniteetin turvin välttää influenssan viime talvena.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Leena Kinnunen, Marjaana Kleemola, Riitta Räty, Risto Visakorpi

Ganglion coeliacumin salpaus vatsan alueen kiputilojen hoidossa

Joka toisella syöpäpotilaalla on kipuja, syövän loppuvaiheessa niitä esiintyy jopa kolmella neljästä potilaasta. Yksi eniten kipuja aiheuttavista syövistä on haimasyöpä. Jos syövän aiheuttamia kipuja ei pystytä lievittämään tavanomaisella opiaattilääkityksellä, on syytä kokeilla ganglion coeliacumin salpausta. Sen etuna on, että kipuja voidaan lievittää yhdellä toimenpiteellä jopa kuukausiksi. Toimenpiteen kipua lievittävä vaikutus saattaa olla jopa parempi kuin tavanomaisten menetelmien.

Eero Vuorinen

Hyperkolesterolemian hoidon vaikutukset verisuonten endoteelin toimintaan

Sepelvaltimoahtaumien pieneneminen ja kasvun pysähtyminen veren lipidipitoisuuksien normaalistuessa on looginen, mutta ei riittävä selitys hyperkolesterolemian hoidon suotuisiin vaikutuksiin. Monissa tutkimuksissa on viime aikoina saatu selviä ja kiinnostavia viitteitä kolesterolin vaikutuksista verisuonten endoteelin toimintaan. Endoteeli säätelee kemiallisten mekanismien kautta keskeisesti mm. verisuonten supistumista, ja siihen vaikuttaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Timo Strandberg, Matti J. Tikkanen

Ihon bakteeri-infektioiden hoito

Tärkeimmät ihoinfektioita aiheuttavat bakteerit ovat Staphylococcus aureus ja A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki. Mikrobilääkehoitoa valittaessa ne tulee aina muistaa. Joissain selluliitti- tai follikuliittitapauksissa aiheuttajana voivat olla myös gramnegatiiviset sauvabakteerit ja anaerobit bakteerit. Epätyypillisissä tai komplisoituneissa tapauksissa bakteerietiologian selvittäminen on välttämätöntä.

Saara Huovinen

Vireyshäiriöiden kliinis-neurofysiologinen diagnostiikka

Elimellisten unihäiriöiden diagnosoimiseen yöaikaisin rekisteröinnein on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet, mutta päivävireyden mittaaminen on ongelmallista varsinkin, jos tarvitaan varmaa objektiivista näyttöä esimerkiksi työkyvyttömyydestä tai kykenevyydestä liikenteen työtehtäviin. Pelkkään suoritukseen perustuvien menetelmien ongelmana on, että koetilanne yleensä parantaa vireystasoa. Luotettavampaa on mitata uni-valverytmiä karakterisoivia elektrofysiologisia suureita suoraan, ja tähän onkin kehitetty erilaisia menetelmiä, joista yleisimmin käytössä on nukahdusaikatutkimus. Päivävireyden määrittämiseen on myös käytetty monikanavaista vuorokausirekisteröintiä. Kaikkiin käytössä oleviin menetelmiin liittyy kapasiteetti-, kustannus-, luotettavuus- ja standardointiongelmia, tehtiinpä analyysi silmämääräisesti tai tietokoneella. Spesifiselle, luotettavalle ja yksinkertaisesti toteutettavalle objektiiviselle vireysmittarille on kuitenkin yhä enemmän tarvetta. Tällaisen testin kehittäminen vaatii suunnattomasti perustutkimusta, kehitystyötä sekä viitearvojen keräämistä.

Joel Hasan, Kari Hirvonen

Malarian ehkäisy

Malaria on edelleen maailman yleisimpiä sairauksia, ja matkailijoiden suunnatessa räntäisestä Suomesta etelän lämpöön on syytä taas tarkistaa tietonsa malarian ehkäisystä. Malariaa on myös muistettava epäillä aina, kun kuumeileva potilas kertoo matkailleensa malaria-alueilla.

Heli Siikamäki

Mikrohedelmöitys on uusi menetelmä miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa

Hyvin huonoista siittiöistä johtuvaa lapsettomuutta on aiemmin voitu hoitaa lähinnä vain käyttämällä lahjoitettuja siittiöitä. Uudella mikrohedelmöitysmenetelmällä munasolut kuitenkin saadaan hedelmöittymään erittäin huonoilla siittiöillä yhtä hyvin kuin normaaleilla siittiöillä. Menetelmästä on tulossa miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa yhtä tärkeä kuin koeputkihedelmöitys on naisesta johtuvan lapsettomuuden hoidossa.

Ralph Ashorn, Pirkko Kulomaa, Päivi Parkkonen, Eero Varila

Fibromyalgia - monimuotoinen kipuoireyhtymä

Fibromyalgia on yleinen mutta huonosti tunnettu, lähinnä työikäisten naisten kipuoireyhtymä. Todennäköisesti monet erilaiset syyt voivat johtaa yleistyneeseen kivun kokemisen voimistumiseen. Fibromyalgian tutkimus on viime vuosina laajentunut erityisesti psykoneuroendokrinologiaan. Potilaiden kuntoutuksen tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen sekä kivun hallintakeinojen löytäminen.

Marja Mikkelsson, Jouko J. Salminen

Fibromyalgia psykiatrian näkökulmasta

Fibromyalgian kriteereihin ei sisälly psyykkisiä oireita, mutta potilailla on erittäin usein myös psyykkisiä ongelmia, erityisesti masentuneisuutta. Vaikka potilas valittaakin vain fyysisiä oireita, taustalla voi olla mielenterveysongelmia. Krooninen kipu voi olla piilevän masennuksen oire, ja onpa sen esitetty olevan masennuksen muotokin. Se, miksi fibromyalgia on lähinnä naisten sairaus, on mielenkiintoinen haaste tutkimustyölle.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi

Trombosytopenia ja trombosytoosi

Trombosyytit ovat luuytimen megakaryosyyttien sytoplasmasta irronneita pieniä tumattomia partikkeleita, jotka osallistuvat primaarihemostaasiin muodostamalla verisuonen vauriokohtaan trombosyyttitulpan. Lisäksi ne säätelevät aktiivisesti sekä trombosyyttien omaa että verisuonten seinämäsolujen toimintaa. Trombosyyttien elinaika verenkierrossa on 7-10 vuorokautta. Retikuloendoteliaalijärjestelmä poistaa ikääntyneet ja vaurioituneet trombosyytit. Trombosytopenia on tavallisin hemostaasin häiriö, ja jos vuoto-oireiselta potilaalta todetaan trombosytopenia, muita hemostaasitutkimuksia ei juurikaan tarvita. Myös trombosytoosiin saattaa liittyä sekä vuotoja että trombooseja; trombosytoosi voi olla itsenäinen tauti, essentiaalinen trombosytemia, tai johonkin muuhun sairauteen liittyvä reaktiivinen tila. Poikkeamat normaalipitoisuudesta voivat johtua hyvin monista syistä ja syyn selvittäminen on hoidon onnistumisen kannalta oleellista.

Eeva Juvonen

Vesirokkorokote rekisteröity

Tänä syksynä tulee Suomessakin vapaasti saataville uusi, entistä viruspitoisempi vesirokkorokote. Kansanterveyslaitoksen työryhmä on määritellyt rokotteen kohderyhmiksi ns. riskipotilaat ja näiden kanssa lähikontaktissa olevat, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa, mutta myös terveet yli vuoden ikäiset lapset ja nuoret lääkärin harkinnan mukaan. Tuleeko vesirokkorokotuksesta osa yleistä rokotusohjelmaa, on toistaiseksi paljolti kustannus- ja tekniikkakysymys. Jos vesirokkorokote onnistutaan yhdistämään MPR-rokotteeseen, uusi nelosrokote olisi helpompi liittää rokotusohjelmaan kuin erillinen pistos.

Timo Vesikari, Pauli Leinikki, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Magneettikuvaukset epilepsian diagnostiikassa

Magneettikuvaus on osoittautunut epilepsiadiagnostiikassa tarkaksi ja monipuoliseksi kuvantamismenetelmäksi. Sillä voidaan todeta sellaisia epileptogeenisiä löydöstyyppejä, jotka eivät näy tietokonetomografiassa. Myös kuvien kvantitatiivinen analysointi on mahdollista, ja varsinkin mesiaalitemporaaliskleroosissa se parantaa tutkimuksen sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä. Magneettispektroskopia on vielä edellisistä riippumaton epileptogeenisen pesäkkeen paikantamista palveleva sovellutus, joka perustuu aivojen aineenvaihduntatuotteiden tutkimiseen.

Kaarina Partanen

Virtsauslista diagnostisena apuvälineenä

Virtsauslista on yksinkertainen ja hyödyllinen apuväline erilaisten virtsaamishäiriöiden selvittelyssä. Siitä saa objektiivisen käsityksen potilaan virtsaamistiheydestä, virtsaamisen ajankohdista, virtsamääristä ja rakon tilavuudesta. Virtsauslistan käytön soisi kuuluvan urologisia vaivoja valittavan potilaan perustutkimuksiin jo yleislääkäritasolla. Parhaimmillaan listan täyttö voi olla potilaalle terapeuttinen toimenpide.

Kimmo Taari, Mirja Ruutu

Astman hoito edelleen liian sairaalapainotteista

Astma yleistyi Suomessa 1970-luvulla, ja sen tutkimus sekä hoito keskittyivät sairaaloihin. Vuosina 1972-86 astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrä lähes kaksinkertaistui. 1980-luvun jälkipuolella sairaalahoito kuitenkin selvästi väheni, mikä osoittaa, että astmaatikot voidaan hoitaa avohoidossa. Sen jälkeen astmapotilaiden sairaalahoito on jälleen ollut kasvussa. Suomessa on erinomainen perustietämys astmasta, tehokas lääkehoitokäytäntö ja uusi astmaohjelma, joiden avulla astmapotilaat pitäisi pystyä hoitamaan suurimmaksi osaksi avohoidossa.

Tuili Tuuponen

Kaihen syyt, esiintyvyys ja hoito

Kaihen hoito on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän pohdintaa herättävä kysymys terveydenhuollossa. Suuri osa kaihitapauksista liittyy vanhenemiseen, ja väestön ikääntymisen myötä kaihileikkausten tarve kasvaa. Ns. lyhyen viillon leikkaustekniikka on olennaisesti muuttanut kaihen leikkausaiheita: ennen leikkausta lykättiin mahdollisimman pitkään, nyt siihen ryhdytään heti, kun kaihi alkaa häiritä toimintaa. Kaihileikkaus ei ole hengen pelastava toimenpide, mutta sen vaikuttavuus on vertaansa vailla, kun ajatellaan potilaan elämän laatua. Leikkauksen kustannuksiakaan ei voida pitää suurina, kun niitä verrataan kustannuksiin, joita näkövammaisena eläminen aiheuttaa.

Erkki Tuovinen

Lääkehoidon asema prostatahyperplasian hoidossa

Eturauhasen liikakasvun hoitoon käytetään lääkkeinä hormonituotantoa ja -vaikutuksia estäviä aineita sekä alfa-adrenergisten reseptorien salpaajia. Vaikka lääkehoidon tulokset eivät välttämättä ole yhtä hyvät kuin leikkaushoidon, voidaan lääkkeillä usein saada prostatahyperplasian oireet helpottamaan riittävästi, kun kyse on lievästä tai keskivaikeasta liikakasvusta, johon ei liity komplikaatioita.

Ossi Lindell

Sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistäminen - kasvava haaste kliinisessä syöpätutkimuksessa

Röntgensäteiden keksimisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Säteilyä alettiin käyttää hoidossa jo vuoden kuluttua säteiden keksimisestä. Sädehoito on saavuttanut vahvan aseman syövän hoidossa, ja sen merkitys parantavana hoitona on toiseksi tärkein, leikkauksen jälkeen. Nyt tutkitaan, miten sädehoito voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin parhain tuloksin. Noin puolet syöpäpotilaista voidaan parantaa, ja heistä neljäsosa paranee sädehoidon ja solunsalpaajahoidon avulla. Kliininen syöpätutkimus on ensiarvoisen tärkeää kehitettäessä syövän hoitoa, koska in vitro -tulokset eivät aina toimi käytännössä. Uusien hoitojen soveltuvuus on tutkittava potilailla suhteessa tavanomaiseen hoitoon.

Eeva Salminen, Liisa Elomaa, Eeva Nordman