Astma ja allergia lievenevät Suomessa – apteekkien allergiabarometri 2010–2016

Kansallisessa allergiaohjelmassa 2008–2018 tehtiin strategian muutos välttämisestä sietämiseen ja voimavaroja on kohdennettu allergian ja astman vaikeisiin tautimuotoihin (1). Riittävän varhaiseen diagnostiikkaan ja hyvään hoitoon on panostettu, ja työperäisiä allergioita ja tupakointia on vähennetty. Lasten allergiaruokavalioita on rajoitettu merkittävästi, ja huomiota on kiinnitetty myös medikalisaatioon (2). Potilaita on tuettu esimerkiksi kehittämällä ohjattua omahoitoa. Puolivälitulosten mukaan allergisten sairauksien aiheuttama taakka on vähenemässä (3,4,5). Keskeistä on ollut terveyden tukeminen.

Allergiaohjelman vaikutuksia on arvioitu muun muassa suomalaisissa apteekeissa toteutetun barometritutkimuksen avulla. Siinä on kysytty allergian ja astman oireista ja niiden aiheuttamasta haitasta sekä lääkkeiden ja terveyspalvelujen käytöstä (6,7,8,9). Tässä artikkelissa verrataan vuoden 2016 tuloksia allergiaohjelman alkupuolella vuonna 2010 samalla tavalla toteutetun tutkimuksen tuloksiin.

Aineisto ja menetelmät

Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta pyysi allergiabarometrikyselyyn osallistujiksi allergia- ja astmalääkkeitä ostavia 5–75-vuotiaita asiakkaita yhden viikon aikana syyskuussa 2010 ja uudelleen 2016. Henkilökunta täytti kyselylomakkeen yhdessä asiakkaan kanssa. Lapsilla vanhemmat olivat mukana vastaamassa kysymyksiin.

Tässä selvityksessä tarkastellaan astman oireiden vaikeutta ja haittaavuutta potilailla, joilla oli Kelan myöntämä erityiskorvausoikeus astmalääkkeisiin. Heillä oli siis lääkärin diagnosoima, jatkuvaa lääkitystä tarvitseva sairaus.

Taustatietojen lisäksi tulokset perustuvat kyselylomakkeen yhdeksän kysymyksen vastauksiin (17–22) (Liiteaineisto 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 6/2018). Vastaajat arvioivat astma- ja allergiaoireiden vaikeutta asteikolla 0–10 (0–1 = ei oireita; 2–5 = lieviä oireita, mutta eivät haittaa jokapäiväistä elämää tai unta; 6–8 = kohtalaisen vaikeita oireita, jotka haittaavat päivittäisiä toimia tai yöunta; 9–10 = vaikeita oireita tai sairaalahoidon tarvetta). Allergia- ja astmaoireisiin liittyvien ongelmien häiritsevyyttä selvitettiin 31-kohtaisella kysymyksellä. Vastaukset pyydettiin asteikolla 1–5 (1 = eivät häiritse, 5 = erittäin paljon). Astmaan liittyviä yöoireita (kuinka usein olette herännyt öisin hengityksen vaikeutumiseen, yskään tai hengityksen vinkumiseen?) kysyttiin asteikolla 0–4 (0 = ei lainkaan, 1 = enintään kahdesti kuukaudessa, 2 = 3–4 kertaa kuukaudessa, 3 = kerran tai kaksi kertaa viikossa, 4 = lähes joka yö). Astma- ja allergiabarometrikyselyjä on tarkemmin kuvattu aiemmin (6,7,8,9). Kysymykset toistettiin samanlaisina molemmissa tutkimuksissa.

Ryhmien vertailuun käytettiin χ²-testiä ja keskiarvotestejä (Mann–Whitneyn U-testiä, riippuvien otosten t-testiä ja varianssianalyysi Anovaa).

Tulokset

Vuonna 2016 kysely lähetettiin 793 apteekkiin (kaikkiaan Suomessa oli 810 apteekkia), ja niistä 351 osallistui barometriin (44 %). Apteekeista 41 % oli maaseudulla, 23 % kauppakeskuksissa, 18 % oli kaupunkien kivijalka-apteekkeja ja 14 % sijaitsi lähiössä. Ahvenanmaata lukuun ottamatta apteekkeja osallistui kaikista maakunnista, runsaimmin Uudeltamaalta (17 %) ja Pohjois-Pohjamaalta (11 %). Vuonna 2010 barometriin vastattiin 410 apteekissa. Erot osallistumisessa olivat pieniä. Suurin ero oli Lapissa, jonka apteekeista osallistui vuonna 2016 kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2010.

Vuonna 2010 henkilökunta haastatteli 1 114 asiakasta. Osallistujista 816 (73 %) ilmoitti sairastavansa lääkärin toteamaa astmaa ja 655:llä (59 %) oli erityiskorvausoikeus astmalääkkeisiin. Vuonna 2016 vastaajia oli 956, ja astmaa sairasti heistä 750 (78 %), allergista nuhaa 549 (57 %), atooppista ihottumaa 233 (24 %), ruoka-allergiaa 203 (21 %) ja allergista silmätulehdusta 195 vastaajaa (21 %). Erityiskorvausoikeus astmalääkitykseen oli 570:lla (60 %). Sekä vuoden 2010 että 2016 aineistossa naisia oli selvästi enemmän kuin miehiä ja vastaajat painottuivat vanhempiin ikäluokkiin (taulukko 1). Alle 18-vuotiaita oli vain 5 % vuonna 2016 ja 7 % vuonna 2010.

Astman ja allergian vaikeusasteen keskiarvot painottuvat lieviin oireisiin, jotka eivät haittaa päivittäistä elämää. Kohtalaisia tai vaikeita astmaoireita ilmoittaneiden osuus pieneni ja oireettomien ja lieviä oireita ilmoittaneiden osuus suureni vuodesta 2010 vuoteen 2016 (taulukko 1), joskaan muutos ei ollut merkitsevä. Vuonna 2016 vastanneista 16 %:lla oli ollut päivystyskäyntejä ja 6 %:lla sairaalahoitoja edeltäneen vuoden aikana. Päivystyskäynnit lisääntyivät hieman vuodesta 2010, mutta erot olivat vähäisiä eivätkä tilastollisesti merkitseviä.

Lähes joka yö astmaoireisiin heränneiden osuus pieneni 15 %:sta 8 %:iin (kuvio 1). Vuonna 2016 lähes puolet vastanneista ei ollut herännyt lainkaan oireiden takia edeltäneen kuukauden aikana, ja osuus oli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin kuusi vuotta aikaisemmin.

Vuosina 2010 ja 2016 astmalääkkeiden erityiskorvaukseen oikeutetuista hieman yli puolet (55–52 %) ilmoitti potevansa allergista nuhaa ja noin neljännes (26–23 %) atooppista ihottumaa. Suurin osa lomakkeessa luetelluista astma- ja allergiaoireisiin liittyvistä ongelmista arvioitiin vuonna 2016 lievemmiksi kuin 2010. Vain silmien arkuutta, silmien kutinaa, aivastuksia, nenän valumista ja rajoituksia koskevien vastausten keskiarvo oli aavistuksen suurempi (Liitetaulukko 1). Lääkkeiden käyttö ja niihin kuluva raha häiritsivät arkielämää jopa enemmän kuin oireet. Kumpanakin vuonna merkittävimmät oireet olivat hengästyminen, hengenahdistus, nenän tukkoisuus, kurkkuoireet ja yskä. Hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen olivat merkitsevästi vähentyneet vuonna 2016, samoin tarve välttää tiettyjä ympäristöjä (ärsyttäviä tekijöitä ja allergeeneja). Vuonna 2016 "häiritsee erittäin paljon" -vastauksia oli keskimäärin 1,4 % vähemmän ja "häiritsee harvoin" -vastauksia 2,0 % enemmän kuin vuonna 2010 (kuvio 2).

Vastaajista 64 % oli käynyt lääkärin vastaanotolla astman takia vuonna 2016 ja 67 % vuonna 2010. Hoitajan vastaanotolla käyneiden osuus oli kasvanut 22 %:sta 31 %:iin.

Pohdinta

Kansallisen astmaohjelman 1994–2004 alkaessa asiantuntijat arvioivat, että astmapotilaista noin 20 % sairasti vaikeaa astmaa (10). Vuoden 2001 barometrikysely antoi luvuksi 10 % ja vuoden 2010 enää 3,8 % (6,8). Nyt tehdyssä vertailussa vaikeaa astmaa sairastavien osuus oli edelleen pienentynyt 2,5 %:iin. Myös yöllisiä oireita raportoivien määrä väheni ja kaiken kaikkiaan oireilu koettiin vähemmän häiritseväksi. Vaikka vuosien 2010 ja 2016 väliset muutokset ovat pieniä, tulokset osoittavat johdonmukaisesti astman taudinkuvan lievenemisen jatkuvan. Tilanne parani ratkaisevasti astmaohjelman aikana 1994–2004 (11), mutta paranemista on tapahtunut myös allergiaohjelman aikana.

Kansainvälisissä arvioissa vaikeaa astmaa sairastavien osuudeksi on usein arvioitu 5–15 % astmapotilaista (12). Näissä arvioissa on yleensä käytetty myös objektiivisia sairauden vaikeuden mittareita, kuten keuhkojen toimintakokeita tai pahenemisvaiheiden määrää, mikä ei ollut mahdollista barometrikyselyssä. Objektiivisten mittarien avulla saadut vaikean astman luvut ovat kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin potilaiden subjektiiviset arviot sairauden vaikeudesta (13). Tämän kyselytutkimuksen perusteella suomalaisista astmaa sairastavista alle 3 %:lla on vaikeat oireet, mikä on kansainvälisessä vertailussa pieni luku. Allergista nuhaa potilaat pitävät tavallisesti vaikeampana kuin lääkärit (14).

Kauppinen ym. seurasivat 122:ta aikuista astmapotilasta kymmenen vuotta Etelä-Karjalassa (15). He arvioivat sairauden hallintaa kansainvälisten, osin objektiivisten kriteerien perusteella (yö- ja päiväoireet, avaavan lääkkeen käyttö, keuhkofunktio). Seurannan lopussa astma oli joko täysin tai osittain hallinnassa 75 %:lla potilaista eli neljäsosalla siinä oli korjattavaa. Barometritutkimus heijastaa hyvin potilaiden käsitystä astman vaikeudesta, mutta se saattaa antaa hoitotasapainosta liian hyvän kuvan. Tähän viittaa se, että vastanneista 16 % oli käynyt päivystyksessä ja 6 % oli tarvinnut sairaalahoitoa sairautensa takia vuoden aikana.

Astman vuoksi lääkärin vastaanotolla käyneiden määrä hieman väheni vuodesta 2010 ja päivystyskäyntien määrä puolestaan aavistuksen lisääntyi. Näyttää siltä, että kiireetöntä vastaanottotoimintaa ei kannata enää pyrkiä supistamaan, sillä muuten päivystyskäyntien määrä voi kääntyä pysyvämpään nousuun. Emme ole kuitenkaan arvioineet sitä, oliko päivystyskäyntejä raportoivilla myös kiireettömiä lääkärikäyntejä eli kuvastaako päivystyskäyntien lisääntyminen todella oireilun vaikeutta vai ongelmia palvelujen saatavuudessa.

Siedätyshoitoa saavien määrä pysyi ennallaan (1,6 % ja 1,5 %) eli melko vähäisenä. Hoitosuosituksissa lievää ja keskivaikeaa allergista nuhaa suositellaan hoidettavaksi paikallishoitovalmisteilla ja antihistamiineilla (16,17). Vaikea allerginen nuha on siedätyshoidon aihe. Todennäköisesti vaikeaksi allergiansa arvioivien joukossa on myös ruoka-allergisia, mutta kokonaisuudessaan vaikean allergian esiintyvyys ja siedätyshoitoa saavien määrä vaikuttavat vastaavan toisiaan melko hyvin. Silti siedätyshoitoa tulee kehittää ja siirtää päätöksiä varsinkin kotona toteutettavasta siitepölyjen kielenalushoidosta perusterveydenhuoltoon.

Hengenahdistus, hengästyminen ja nenän tukkoisuus ovat hankalimpia oireita. Nuhaisuus, nenän tukkoisuus ja valuminen haittaavat arkielämää jopa enemmän kuin astma (9). Yhdysvalloissa allergisista nuhapotilaista 62,6 %:lla nuha arvioitiin keskivaikeaksi tai vaikeaksi (14), ja osuus on yli kaksinkertainen allergiabarometrin tulokseen verrattuna (23,3 %). Englantilaisen tutkimuksen mukaan nuorilla allerginen nuha ja sen hoidon tarve ovat yhteydessä huonompiin koetuloksiin siitepölykauden aikana (18).

Kyselytutkimus kattaa koko Suomen ja yli puolet apteekeista osallistui. Kysely painottuu aikuisiin, aktiivista astmaa ja allergiaa sairastaviin, koska kysely tehtiin lääkkeitä ostaville. Tulosten arviointia rajoittaa se, ettei tietoja voida yhdistää allergiatesteihin tai keuhkojen toimintakokeisiin. Vertailuaika on melko lyhyt, mutta tuloksia voidaan kuitenkin verrata myös 2000-luvun alun ja osin myös 1990-tietoihin.

Päätelmät

Pitkäaikaista astmaa sairastavista vain pieni osa kärsii vaikeasta astmasta; osuus on kuuden viime vuoden aikana pysynyt muutamassa prosentissa. Kansallisen allergiaohjelman aikana astma on edelleen jonkin verran lieventynyt potilaiden oman arvion perusteella.

Päivystyskäyntien määrän pieni lisääntyminen viittaa siihen, että oireiden merkittävää vähenemistä ei ole enää odotettavissa nykyisillä hoitotavoilla. Aika näyttää, miten uudet digitaaliset tiedonhankinta- ja ohjausvälineet muuttavat tilannetta. Vuonna 2012 FINRISK-tutkimuksen mukaan noin 10 % aikuisväestöstä sairasti lääkärin diagnosoimaa astmaa (19). Astma on niin yleinen sairaus, että avohoidon järjestelyt ja saatavuus ovat avainasemassa sairauden väestötason hallinnassa. Vaikean astman seuranta tulee keskittää pääosin erikoislääkäreille, jotka harkitsevat myös uusien biologisten hoitojen tarpeen (20). Saumaton hoitointegraatio on välttämätöntä ohjattaessa suurta potilasjoukkoa käyttämään terveydenhuollon palveluja järkevästi. Astman hoidossa on edelleen parantamisen varaa.

TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN

Kansainväliset arviot vaikean astman esiintyvyydestä astmapotilailla ovat yleensä 5–10 %:n luokkaa.

Suomessa on tehty pitkäjänteisesti työtä astman aiheuttamien haittojen vähentämiseksi astmaohjelman 1994–2004 ja allergiaohjelman 2008–2018 avulla.

Allergiaohjelman yksi keskeinen tavoite on parantaa vaikean allergian ja astman hoitoa.

TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI

Apteekkien barometrikyselyssä vuonna 2016 vaikeaa astmaa sairasti 2,5 % sellaisista astmalääkkeitä ostavista potilaista, joilla on Kelan myöntämä erityiskorvausoikeus säännölliseen lääkitykseen.

Vaikeaa astmaa sairastavien osuus on edelleen pienentynyt verrattuna apteekeissa aikaisemmin tehtyihin barometrikyselyihin.

Vaikea astma aiheuttaa edelleen paljon poissaoloja, päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja.