Vuonna 2015 yhteensä 196 valtiota allekirjoitti Pariisin sopimuksen ja sitoutui vähentämään kasvihuonepäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on luotu strategioita esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja ruoantuotannon uudistamiseen. Valitettavan harvat näistä suunnitelmista ovat toteutuneet.

The Lancet Planetary Health -lehdessä helmikuussa julkaistussa katsausartikkelissa arvioitiin tutkimusnäyttöä siitä, miten erilaiset strategiat hyödyttäisivät myös kansanterveyttä.

Katsaukseen sisällytetyissä 58 tutkimuksessa todettiin, että ilmanlaatuun, fyysiseen aktiivisuuteen ja ruokavalioon vaikuttavilla ilmastotoimilla on merkittäviä hyötyjä myös kansanterveyden kannalta.

Terveyshyötyjä havaittiin 98 prosentissa tutkituista skenaarioista. Puolessa skenaarioista kuolleisuuden vähenemä oli yli 1,5 prosenttia, mikä vastaa 234 lisäelinvuotta 100 000 ihmistä kohden.

Nollapäästöihin tähtäävien toimien arvioitiin vaikuttavan merkittävästi paikalliseen ilmanlaatuun huolimatta siitä, miten naapurimaat toimisivat. Terveyshyötyjen määrään vaikutti kuitenkin merkittävästi muun muassa se, minkä sektorin päästöjä oli tarkoitus vähentää ja millä keinoin.

Tutkimukset, joihin oli sisällytetty kustannusarvioanalyysi, havaitsivat taloudelliset hyödyt kuluja suuremmiksi.

Katsauksen kirjoittajat peräänkuuluttavat yhtenäisiä käytäntöjä ilmastotoimien terveyshyötyjen arvioimisen ja vertailun mahdollistamiseksi. Artikkeli vahvistaa käsitystä, että nollapäästöihin tähtäävät toimet tukevat samalla merkittävästi pitkäjänteistä kansanterveystyötä.

Moutet L, Bernard P, Green R ym. The public health co-benefits of strategies consistent with net-zero emissions: a systematic review. Lancet Planet Health 2025;9:e145–56. doi.org/10.1016/S2542-5196(24)00330-9