Perinteisesti on suositeltu kahden tunnin nestepaastoa ja kuuden tunnin ruokapaastoa ennen ilman nukutusta tehtäviä sydäntoimenpiteitä. Paaston hyödyistä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä.

Tuoreen satunnaistetun tutkimuksen mukaan toimenpiteet onnistuvat jopa hieman turvallisemmin ilman edeltävää paastoa.

Australialaisessa monikeskustutkimuksessa satunnaistettiin 716 potilasta joko noudattamaan nykysuositusten mukaista paastoa tai tulemaan sovittuun sepelvaltimotoimenpiteeseen tai tahdistimen asennukseen ilman edeltävää paastoa.

Sekä neste- että ruokapaasto olivat paastoryhmässä keskimäärin pitempiä (7,0 t vs. 2,4 t ja 13,2 t vs. 3,0 t). Päätetapahtumana arvioitu aspiraatiopneumonian, hypotension sekä hypo- ja hyperglykemian yhteismäärä oli paastoryhmässä selvästi suurempi (19,1 % vs. 12,0 %). Ei-paastoryhmän potilaat olivat tyytyväisempiä hoitoonsa.

Tulokset ovat varsin odotettuja ja samanlaisia kuin aikaisemmissa, pienemmissä tutkimuksissa. Nykyiset varjoaineet eivät aiheuta juurikaan pahoinvointia, ja hätäleikkauksen riskikin on toimenpiteissä hyvin pieni. Melkoinen osa sepelvaltimotoimenpiteistä tehdään päivystyksellisesti ilman paastoja, eikä aspiraatiopneumonia ole ollut niissäkään ongelmana.

Toimenpiteiden viivästymisen takia pitkittyvät paastot ovat erityisen ongelmallisia diabetespotilaiden hoidossa.

Ferreira D, Hardy J, Meere W ym. Fasting vs. no fasting prior to catheterization laboratory procedures: the SCOFF trial. Eur Heart J 2024;45:4990–8. doi.org/10.1093/eurheartj/ehae573