Lääketieteen maailmasta Suom Lääkäril 2025;80:e46335, www.laakarilehti.fi/e46335

Suora antikoagulantti riittää eteisvärinäpotilaan sepelvaltimotaudissa

Juhani Airaksinen

Joka kuudes sepelvaltimotautipotilas tarvitsee antikoagulanttihoitoa – yleensä eteisvärinän takia. Uusi tutkimus vahvistaa, että asetyylisalisyylihapon (asa) lisääminen lääkitykseen on tuolloin haitallista vaikeassakin kroonisessa taudissa.

Ranskalaisessa Aquatic-tutkimuksessa satunnaistettiin 872 antikoagulanttihoitoa käyttävää kroonista sepelvaltimotautia sairastavaa käyttämään lisälääkkeenä joko asaa (100 mg päivässä) tai lumetta. Kaikille potilaille oli tehty pallolaajennus, yli 70 % oli sairastanut sydäninfarktin ja lähes 90 %:lla oli eteisvärinä.

Tutkimus jouduttiin keskeyttämään ennenaikaisesti keskimäärin 2,2 vuoden seurannan jälkeen, koska kuolleisuus oli merkittävästi suurentunut asa-ryhmässä (13,4 % vs. 8,4 %, p = 0,01). Tulos oli samanlainen kaikissa sydäntapahtumissa (16,9 % vs. 12,1 %, p = 0,02). Myös vakavia verenvuotoja ilmeni selvästi enemmän (10,2 % vs. 3,4 %, p < 0,001).

Tutkimustulos lopettaa antikoagulantin ja verihiutalelääkkeiden yhteiskäytön vaikeassakin kroonisessa sepelvaltimotaudissa. Merkille pantavaa oli, että vaikka mukaan otettiin potilaita, joilla oli vain puoli vuotta viimeisestä pallolaajennuksesta, stenttitromboosi oli yhtä harvinainen molemmissa ryhmissä.

Lemesle G, Didier R, Steg PG ym. Aspirin in patients with chronic coronary syndrome receiving oral anticoagulation. N Engl J Med 2025;393:1578–88. doi.org/10.1056/NEJMoa2507532

Kirjoittaja

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat