Hanna Haveri

Monen neurologisen sairauden taustalla kummittelee elintapojen lisäksi kehoa häiritseviä ympäristötekijöitä. Ympäristöneurologia tutkii niiden vaikutusta sairastavuuteen ja korostaa etenkin ennaltaehkäisevää näkökulmaa.

Ilmansaasteet ovat merkittävin aivoverenkiertohäiriölle altistava ympäristötekijä. Ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain globaalisti yli 4,1 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Näistä viidenneksessä syynä on aivoverenkiertohäiriö (1).

Pertti Saloheimo

Suomessa ympäristöneurologinen tutkimus painottuu päästöjen ja aivoterveyden väliseen yhteyteen, mutta ilmansaasteet eivät suinkaan ole ainoa ongelma.

Mikromuovien uhkaa ihmisterveydelle pidetään toistaiseksi vähäisenä. Verisuoniplakeista on kuitenkin todettu muovihiukkasia, joiden arvioidaan suurentavan muun muassa aivoverenkiertohäiriön riskiä (2).

Valosaaste on kolminkertaistunut 12 vuodessa. Keinovalaistusta perustellaan usein hyvinvointitekijöillä. Se kuitenkin häiritsee elimistön vuorokausirytmiä. Univaje herkistää stressi- ja kipujärjestelmää ja altistaa aineenvaihdunnan muutoksille sekä glymfaattisen kierron häiriöille. Nämä kaikki kuormittavat aivoterveyttä (3).

Britanniassa todettiin melusaasteen suurentavan aivoverenkiertohäiriön riskiä kuudella prosentilla (4). Suomessa esimerkiksi kolmannes tamperelaisista asuu liikennemelualueella (5). Koska vesi johtaa tehokkaasti ääntä, nykypäivän äänekäs virkistystoiminta saattaa altistaa melulle jopa erämaisempien luonnonvesien äärellä.

Luontoalueiden pirstoutuminen heikentää ihmisen mahdollisuutta liikkua luonnossa. Lapset leikkivät enää harvoin metsissä, vaikka varhaislapsuuden altistumista luonnon mikrobeille pidetään tärkeänä immunologisen toleranssin kehittymiselle. Monimuotoinen suolistomikrobiomi tukee normaalia suoli-aivoakselin toimintaa läpi elämän. Alzheimerin taudin patogeneesissä mikrobiston muutokset edeltävät amyloidin kertymistä aivokudokseen (6).

Rehevöityneestä ja sinilevän valtaamasta järvestä myrkytysoireita saanut uimari voi päätyä myös neurologin arvioitavaksi. Syanobakteerien saastuttamalle vedelle altistuminen saattaa aiheuttaa keskushermosto-oireita. Ruokavirasto varoittaa bakteeritoksiineista merenelävissä ja Valvira sinilevällä saastuneen löylyveden riskeistä.

Helleaallot lisäävät äkillisiä verisuonitapahtumia. Nestetasapainon häiriöt altistavat kouristuksille. MS-taudin oireet pahentuvat. Myös myastenian oireet lisääntyvät lämpötilan noustessa (7).

Edellä mainitut ongelmat liittyvät maapallon kestävyysrajoihin, jotka koskevat maankäyttöä, ilmastoa, monimuotoista luontoa, typen ja fosforin luonnollista kiertoa sekä luonnon ja makean veden säästymistä saastumiselta.

Luonnon liiallinen hyötykäyttö vaikuttaa väistämättä suomalaisten neurologiseen terveyteen. Ihminen on pirstonut yhdeksästä maapallon tulevaisuutta määrittävästä kestävyyden reunaehdosta kuusi (8).

Terveydenhuollon ennaltaehkäisytoimet ovat tehottomia, mikäli yhteiskunnan rakenteet samanaikaisesti tukevat terveyden ja ympäristön kannalta haitallista toimintaa. On aika panostaa yhteistä terveyttä edistäviin elinympäristöihin (9) ja herätellä yhteiskunnallista keskustelua niiden vaikutuksista myös aivoterveyteen.