Raportti Suom Lääkäril 2026;81:e46415, www.laakarilehti.fi/e46415

Mielenterveys jakautuu työssäkäyvillä epätasaisesti

Lähtökohdat: Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten kuusi mielenterveyden osoitinta (alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus, positiivinen mielenterveys, mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot, psyykenlääkkeet, kuntoutuspsykoterapia) jakautuvat työssäkäyvillä ammattiluokittain ja alueittain.

Menetelmät: Tutkimuksessa analysoitiin Terve Suomi -kyselytutkimusta (n = 9 234) ja Psyykkinen haavoittuvuus Suomessa -rekisteriaineistoa (n = 650 933).

Tulokset: Osoittimien esiintyvyys vaihteli työssäkäyvillä. Alkoholin riskikäyttöä (miehet 32,7 %, naiset 17,5 %), psyykkistä kuormittuneisuutta (miehet 14,6 %, naiset 15,3 %), matalaa positiivista mielenterveyttä (miehet 19,7 %, naiset 17,4 %) ja psyykenlääkkeiden käyttöä (miehet 9,8 %, naiset 17 %) esiintyi laajasti. Naisilla oli selvästi enemmän mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja (miehet 2,6 %, naiset 6,7 %) ja kuntoutuspsykoterapian käyttöä (miehet 0,8 %, naiset 2,8 %). Työntekijänaisilla esiintyi yleisimmin psyykkistä kuormittuneisuutta (20,6 %) ja matalaa positiivista mielenterveyttä (27,5 %). Alueittain vaihtelu oli varsin vähäistä. Työssäkäyvillä miehillä väestöryhmien erot olivat pienempiä kuin naisilla.

Päätelmät: Tulokset tarjoavat päivitettyä tilannekuvaa siitä, miten mielenterveysongelmat ja -ratkaisut ovat eriytyneet työssäkäyvillä.

Ari VäänänenKia GluschkoffKristiina LehmuskoskiJohanna KaustoSanna SelinheimoPauliina Mattila-HolappaPia SolinSuvi ParikkaJaana Suvisaari

Mielenterveysongelmiin liittyvät oireet ja hoito eivät jakaudu tasaisesti työikäisillä. Naisilla esiintyy enemmän oireita kuin miehillä, alkoholin riskikäyttöä lukuun ottamatta (1,2,3). Matala sosioekonominen asema ja alueelliset erot ovat yhteydessä psyykkisten oireiden määrään ja vaikeuteen sekä mielenterveysperusteiseen työkyvyttömyyteen (4,5,6,7,8). Sosiaaliset taustatekijät voivat myös yhdessä heijastua mielenterveyteen (4,9,10,11,12).

Mielenterveyttä voidaan mitata erilaisilla indikaattoreilla eli osoittimilla. Hyödyntämällä niitä monipuolisesti tutkimuksessa saadaan tarkempi kuva siitä, miten mielenterveys jakautuu väestössä (7,10,13,14,15,16,17,18). Tämä tutkimus selvitti, miten yleisiä ovat kuusi erilaista mielenterveyden osoitinta työssäkäyvässä väestössä ammattiluokittain ja alueittain.

Aineistot, muuttujat ja tilastolliset analyysit

Tutkimuksen aineistoina olivat Psyykkinen haavoittuvuus Suomessa -rekisteriaineisto vuodelta 2021 (19) ja Terve Suomi -tutkimuksen kyselyaineisto vuosilta 2022–2023 (20). Rekisteriaineistosta (n = 650 933) hyödynnettiin tietoja psyykenlääkkeiden ostoista (ATC-koodit N05, N06A, N06C), mielenterveysperusteisista yli yhdeksän päivän mittaisista sairauspoissaoloista (kyllä/ei) (mielialahäiriöt sekä neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt, ICD-10-koodit F30-F39, F40-F48) ja kuntoutuspsykoterapian käytöstä (kyllä/ei).

Terve Suomi -kyselyaineistosta (n = 9 234) hyödynnettiin tietoja alkoholin riskikäyttäjistä (AUDIT-C), positiivisesta mielenterveydestä (Short Warwick Edinburgh mental well-being scale) ja psyykkisestä kuormittuneisuudesta (Mental health inventory, MHI-5). Terve Suomi -tutkimuksessa olivat mukana 23–69-vuotiaat työssä käyvät, Manner-Suomessa asuvat henkilöt.

Laskimme mielenterveyden osoittimien ikävakioidut esiintyvyydet ammattiluokittain ja alueittain miehille ja naisille. Molemmista aineistosta johdetuille esiintyvyyksille laskettiin 95 %:n luottamusvälit (LV).

Tulokset

Tulokset sukupuolen ja ammattiluokan mukaan

Ammattiluokkakohtaiset tulokset (kuvio 1 ja liitetaulukko 1) osoittivat, että alkoholin riskikäytön esiintyvyys (koko aineistossa 25 %, miehet 33 %, naiset 18 %) jakautui voimakkaasti sukupuolen ja ammattiluokan mukaan. Alkoholin riskikäyttäjiä oli alemmista toimihenkilömiehistä 34 % ja työntekijämiehistä 35 %. Työntekijänaisten (21 %) ryhmässä riskikäyttäjien osuus oli suurempi kuin ylemmillä toimihenkilönaisilla (14 %).

Psyykkistä kuormittuneisuutta (esiintyvyys 15 %, miehet 15 %, naiset 15 %) ilmeni eniten työntekijänaisilla (21 %). Huolta herättävän matala positiivinen mielenterveys (esiintyvyys 18 %, miehet 20 %, naiset 17 %) oli varsin yleistä, mutta erot väestöryhmien välillä olivat suuria. Ylemmistä toimihenkilönaisista oire oli noin 11 %:lla, työntekijänaisista vastaavasti 27 %:lla. Miehillä vastaavat luvut olivat 13 % ja 25 %.

Psyykenlääkkeiden käyttö (esiintyvyys 14 %, miehet 10 %, naiset 17 %) oli kaikissa naisten ammattiluokissa yleisempää kuin miehillä ja luokasta riippumatta varsin samalla tasolla (noin 16–18 %). Miehillä lääkkeiden käyttöä esiintyi kaikissa ammattiluokissa noin 9–10 %:lla.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot (esiintyvyys 5 %, miehet 2,6 %, naiset 6,7 %) olivat alemmilla toimihenkilönaisilla muita ammattiluokkia yleisempiä. Kaikissa ammattiluokissa sairauspoissaloja oli naisilla enemmän (5–8 %) kuin miehillä (2–3 %).

Kuntoutuspsykoterapiaa käyttivät (esiintyvyys 1,8 %, miehet 0,8 %, naiset 2,8 %) naiset enemmän kuin miehet (ylemmät toimihenkilönaiset 3,6 % vs. ylemmät toimihenkilömiehet 1,2 %; alemmat toimihenkilönaiset 2,2 % vs. alemmat toimihenkilömiehet 0,8 %; työntekijänaiset 1,3 % vs. työntekijämiehet 0,03 %).

Tulokset sukupuolen ja maantieteellisen alueen mukaan

Osoittimissa havaittiin alueellisia eroja (kuvio 2 ja liitetaulukko 2). Kaikilla alueilla yli 30 prosenttia miehistä oli alkoholin riskikäyttäjiä, kun taas naisilla osuus vaihteli 15 (Pohjois-Suomi) ja 19 (Länsi-Suomi) prosentin välillä.

Naisilla ilmeni eniten psyykkistä kuormittuneisuutta Etelä-Suomen alueella (15 %). Naisilla huolta herättävän matalaa positiivista mielenterveyttä esiintyi eniten Länsi-Suomessa (20 %) ja vähiten Pohjois-Suomessa (15 %). Miehillä alue-erot näissä osoittimissa olivat varsin pienet.

Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen esiintyvyys vaihteli naisilla jossain määrin alueittain. Pohjois-Suomessa tällaisia poissaoloja oli useimmin (8 %:lla naisista) ja Etelä-Suomessa hieman harvemmin (6 %). Miehillä poissaolot vaihtelivat alueittain vain vähän (2–3 %).

Psyykenlääkkeiden käytön esiintyvyys vaihteli naisilla 16 ja18 prosentin välillä. Miehillä alueellinen vaihtelu oli vielä vähäisempää (9–10 %).

Kuntoutuspsykoterapian käyttö vaihteli alueen mukaan 2,0 ja 2,6 %:n välillä tutkimukseen osallistuneilla naisilla. Miehistä vain 5–7 tuhannesta käytti kuntoutusterapiaa. Ero naisiin oli huomattava. Kokonaisuudessaan alue-erot eri osoittimissa olivat varsin pienet. Tilastollinen merkitsevyys voitiin todeta vain psyykenlääkekäytössä, kuntoutuspsykoterapiassa ja mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa.

Päätelmät

Erot mielenterveyden ulottuvuuksia kuvaavissa osoittimissa työssäkäyvillä paljastavat psyykkisen hyvinvoinnin ja siihen liittyvän toiminnan eriytymistä. Esimerkiksi työntekijänaisilla havaittiin eniten psyykkistä kuormittuneisuutta, kun taas alemmilla toimihenkilönaisilla esiintyi useimmin mielenterveysperusteisia yli yhdeksän päivän mittaisia sairauspoissaoloja. Ylemmät toimihenkilönaiset käyttivät puolestaan eniten kuntoutuspsykoterapiaa, vaikka heillä esiintyi oirehtimista vähemmän kuin muiden ammattiluokkien naisilla.

Tulosten perusteella sukupuoli määrittää edelleen monella tavalla työssäkäyvien mielenterveyttä ja sen hoitoa Suomessa. Esimerkiksi naisiin verrattuna huomattavan harvat miehet käyttivät kuntoutuspsykoterapiaa, ja mielialalääkkeiden käyttö oli miehillä yli puolet harvinaisempaa kuin naisilla. Alkoholin riskikäyttäjät puolestaan olivat kaikkialla Suomessa paljon useammin miehiä.

Tulokset vastaavat varsin hyvin aiempia kansallisia tutkimuksia, joissa sekä sukupuoli että ammattiluokka ovat olleet keskeisiä mielenterveysosoittimien jakautumista selittäviä tekijöitä (5,7,15,16).

Mielenterveysosoittimien esiintymistä työssäkäyvässä väestössä ei ole vertailtu vastaavalla tavalla 2000-luvulla. Erilaisten indikaattorien rinnakkainen tarkastelu tarjoaa arvokkaan päivitetyn tilannekuvan mielenterveysongelmien jakautumisesta. Poikkileikkausasetelma ei kuitenkaan anna mahdollisuutta arvioida mielenterveyden kehittymistä työssäkäyvässä väestössä.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen kestävän kasvun ohjelma sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Ohjelma kuuluu EU:n kertaluonteiseen elpymisvälineeseen (NextGeneration EU). Tutkimusta on tukenut myös strategisen tutkimuksen neuvosto STN, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä (LIFECON, hanke 364414).

Liitetaulukko 1. Mielenterveyden erilaisten osoittimien jakautuminen ammattiluokan mukaan työssäkäyvillä miehillä ja naisilla.

Liitetaulukko 2. Mielenterveyden erilaisten osoittimien jakautuminen yhteistyöalueen mukaan työssäkäyvillä miehillä ja naisilla.

Kirjoittajat

Ari Väänänen YTT, PsT, tutkimusprofessori Työterveyslaitos, työkyky ja työurat- yksikkö

Kia Gluschkoff PsT, dosentti, erityisasiantuntija Työterveyslaitos, digi ja data -yksikkö

Kristiina Lehmuskoski YTM, tutkija Työterveyslaitos, työkyky ja työurat- yksikkö

Johanna Kausto FT, dosentti, johtava tutkija Työterveyslaitos, työkyky ja työurat- yksikkö

Sanna Selinheimo PsT, johtava tutkija Työterveyslaitos, työterveysyksikkö

Pauliina Mattila-Holappa PsT, johtava asiantuntija Työterveyslaitos, työkyky ja työurat -yksikkö

Pia Solin FT, johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sote-osasto

Suvi Parikka FT, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, väestöosasto

Jaana Suvisaari LT, tutkimusprofessori, dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, soteosasto


Sidonnaisuudet

Pauliina Mattila-Holappa: työsuhde (Työterveyslaitos, Mielenterveyden työkalupakki (2023–2026) -hanke, Next generation EU), apurahat (Työsuojelurahasto, Kela), asiantuntijalausunto (Työsuojelurahasto)

Kia Gluschkoff: työsuhde (Työterveyslaitos, Mielenterveyden työkalupakki (2023–2026) -hanke, Next generation EU)

Ari Väänänen: työsuhde (Työterveyslaitos, Mielenterveyden työkalupakki (2023–2026) -hanke, Next generation EU, ja LIFECON STN-hanke Suomen Akatemiassa (#364414)), apurahat (Työsuojelurahasto, Vaikuttavuussäätiö)

Kristiina Lehmuskoski: työsuhde (Työterveyslaitos, Mielenterveyden työkalupakki (2023–2026) -hanke, Next generation EU), apurahat (Hanke Erottavat emootiot (2024–2026, Työsuojelurahasto)

Sanna Selinheimo: työsuhde (Työterveyslaitos, Mielenterveyden työkalupakki (2023–2026) -hanke, Next generation EU), apurahat (Kela, Lyhytpsykoterapiat osana tulevaisuuden työterveyshuoltoa (2022) ja Kela, Selvitys kuntoutuspsykoterapian toteutumisesta (2023), Työsuojelurahasto, Työterveyshuollon tuloksellisuudesta mielenterveyskysymyksissä 2023, hanke), työsuhde (terveyspsykologi, Terveystalo)

Jaana Suvisaari: työsuhde (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, päätoimittaja), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim), apurahat (NordForsk, Pohjoismainen ministerineuvosto, Suomen Akatemia), luentopalkkiot (Helsingin yliopisto)

Johanna Kausto, Pia Solin, Suvi Parikka: Ei sidonnaisuuksia


Kirjallisuutta
1
Gomez-Lumbreras A, Ferrer P, Ballarín E, ym. Study of antidepressant use in 5 European settings. Could economic, sociodemographic and cultural determinants be related to their use? J Affect Disord 2019;249:278–85. doi.org/10.1016/j.jad.2019.01.039
2
Steel Z, Marnane C, Iranpour C, ym. The global prevalence of common mental disorders: a systematic review and meta-analysis 1980–2013. Int J Epidemiol 2014;43:476493. doi.org/10.1093/ije/dyu038
3
Whyte A. Gender Differences in the Epidemiology of Alcohol Use and Related Harms in the United States. Alcohol Res 2020;40:01. doi.org/10.35946/arcr.v40.2.01
4
Björkenstam E, Helgesson M, Gustafsson K ym. Occupational class and employment sector differences in common mental disorders: a longitudinal Swedish cohort study. Eur J Public Health 2021;31:809–15. doi.org/10.1093/eurpub/ckab091
5
Solovieva S, Undem K, Falkstedt D, ym. Utilizing a Nordic Crosswalk for Occupational Coding in an Analysis on Occupation-Specific Prolonged Sickness Absence among 7 Million Employees in Denmark, Finland, Norway and Sweden. Int J Environ Res Public Health 2022;19:15674. doi.org/10.3390/ijerph192315674
6
Jokela, S, Kilpeläinen, K, Parikka, S. ym. (toim.) (2021): Terveyden eriarvoisuus Suomessa -Ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. Raportti 5/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
7
Halonen JI, Koskinen A, Varje P ym. Mental health by gender-specific occupational groups: profiles, risks and dominance of predictors. J Affect Disord 2018;238:311–6. doi.org/10.1016/j.jad.2018.06.007
8
Hudson CG. Disparities in the geography of mental health: implications for social work. Soc Work 2012;57:1–13.
9
Evans-Lacko S, Aguilar-Gaxiola S, Al-Hamzawi A ym. Socio-economic variations in the mental health treatment gap for people with anxiety, mood, and substance use disorders: results from the WHO World Mental Health (WMH) surveys. Psychol Med 2018;48:1560–71. doi.org/10.1017/S0033291717003336
10
Halonen J, Kouvonen A, Varje P, ym. Distinctive use of newer and older antidepressants in major geographical areas: A nationally representative register-based study. J Affect Disord 2018;3:358–63.
11
Legleye S, Baumann M, Peretti-Watel P, ym. Gender and age disparities in the associations of occupational factors with alcohol abuse and smoking in the French working population. Rev Epidemiol Sante Publique 2011;59:223–32. doi.org/10.1016/j.respe.2011.02.103
12
Pattyn E, Verhaeghe M, Bracke P. The gender gap in mental health service use. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2015;50:1089–95.
13
Yap M, Tuson M, Whyatt D, ym. Anxiety and Alcohol in the Working‐age Population Are Driving a Rise in Mental Health‐related Emergency Department Presentations: 15 Year Trends in Emergency Department Presentations in Western Australia. Emerg Med Australas 2020;32:80–7. doi.org/10.1111/1742-6723.13342
14
Milner A, Kavanagh A, King T, ym. The influence of masculine norms and occupational factors on mental health: Evidence from the baseline of the Australian Longitudinal Study on Male Health. Am J Mens Health 2018;12:696–705.
15
Blomgren J, Perhoniemi R. Increase in sickness absence due to mental disorders in Finland: trends by gender, age and diagnostic group in 2005–2019. Scand J Public Health 2021;50:318–22. doi.org/10.1177/1403494821993705
16
Viertiö S, Kiviruusu O, Piirtola M, ym. Factors contributing to psychological distress in the working population, with a special reference to gender difference. BMC Public Health 2021;21:611. doi.org/10.1186/s12889-021-10560-y
17
Hakulinen C, Komulainen K, Suokas K ym. Socioeconomic position at the age of 30 and the later risk of a mental disorder: a nationwide population-based register study. J Epidemiol Community Health 2023;77:298–304. doi.org/10.1136/jech-2022-219674
18
Suokas K, Kurkela O, Nevalainen J, ym. Geographical variation in treated psychotic and other mental disorders in Finland by region and urbanicity. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2024;59:37–49. doi.org/10.1007/s00127-023-02516-x
19
Sääksjärvi K, Elonheimo H, Ikonen J. ym. (2024) Cohort Profile: Healthy Finland survey. Intern J Epidemiol (in press) doi.org/10.1093/ije/dyae166

English summary

Mental health is unevenly distributed among the working population in Finland: A cross-sectional study of six indicators of mental health

Background: The study examined the distribution of mental health indicators (risky alcohol use, psychological distress, positive mental health, mental health-related sick leave, psychiatric medication, and rehabilitation psychotherapy) among employed individuals in different occupational classes and regions in Finland.

Methods: The study analyzed data from the Healthy Finland survey (n=9234) and the Mental vulnerability in Finland register-based data (n=650 933).

Results: The prevalence of mental health indicators varied among the employed. Risky alcohol use (men 32.7%, women 17.5%), psychological distress (men 14.6%, women 15.3%), low positive mental health (men 19.7%, women 17.4%), and psychiatric medication use (men 9.8%, women 17%) were common. Women had considerably more mental health-related sick leave (men 2.6%, women 6.7%) and use of rehabilitative psychotherapy (men 0.8%, women 2.8%). Among blue-collar female employees, the prevalence of psychological distress (20.6%) and low positive mental health (27.5%) was high. Regional differences were quite small. Differences between population groups were smaller for employed men than for women.

Conclusions: The results of the study provide an updated overview of the differentiation of mental health problems and solutions within the employed population.

Ari Väänänen, Kia Gluschkoff, Kristiina Lehmuskoski, Johanna Kausto, Sanna Selinheimo, Pauliina Mattila-Holappa, Pia Solin, Suvi Parikka, Jaana Suvisaari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030