Väestövastuu ja työikäisten lääkärissäkäynnit eri kokoisissa kunnissa
Lähtökohdat
Väestövastuujärjestelmää on tutkittu kokeilujen yhteydessä yli kymmenen vuotta sitten, mutta vakiintuneesta järjestelmästä on niukasti tutkimustietoa.
Menetelmät
Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2003 otokselle, joka edusti 25-59-vuotiasta väestöä. Tutkimuksessa verrattiin väestövastuun piirissä ja sen ulkopuolella olevien lääkärissäkäyntien peittävyyttä. Analyyseissa vakioitiin palvelutarpeeseen vaikuttavia taustatekijöitä.
Tulokset
Väestövastuun piirissä olevat kävivät vähemmän terveyskeskuslääkäreillä erityisesti suurissa kaupungeissa. Oletus terveyskeskuspalvelujen suuremmasta peittävyydestä omalääkärijärjestelmässä ei kuitenkaan pätenyt pienilläkään paikkakunnilla. Työssäkäyvistä vastaajista vain joka kolmas oli edeltävän vuoden aikana käynyt terveyskeskuslääkärin vastaanotolla.
Päätelmät
Erot vanhan järjestämismallin ja väestövastuun välillä ovat niin pienet, että omalääkärin puuttumista ei voi pitää keskeisenä epätasa-arvon lähteenä työikäisten sairaanhoidossa. Työssäkäyvien perusterveydenhuoltoa tutkittaessa ja kehitettäessä on otettava huomioon, että valtaosa heidän terveysongelmistaan hoidetaan väestövastuunkin oloissa muualla kuin terveyskeskuksessa.
Suomen noin 3,3 miljoonaa 15-64-vuotiasta asukasta käy terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 5,3 miljoonaa kertaa vuodessa (1), Kela korvaa vuosittain tälle ikäluokalle 2,2 miljoonaa yksityislääkärikäyntiä (2), ja työterveyslääkäreille sairauden takia tehtyjen käyntien määrä on vakiintunut kahden…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
