Impotenssiin uusi hoito

Englannin lääkevalvontavirasto (Medicines Control Agency, MCA) on hyväksynyt fentolamiinimesylaatin ja vasoaktiivisen peptidin (VIP) yhdistelmävalmisteen (Invicorp, Senetek) itseinjektoitavana impotenssin hoitoon. Valmiste on ollut jo käytössä Tanskassa, mutta valmistaja aikoo nyt saattaa sen tunnustamismenettelyn kautta markkinoille kaikissa EU maissa vuoden 2001 kuluessa. Sen etuna on pienikokoinen neula, jolla injektio on lähes kivuton. Valmiste tulee kilpailemaan sildenafiilin (Viagra), alprostadiilin injektiomuotoisten valmisteiden (Caverject ja Rigidur) sekä virtsatiepuikkojen (Muse) kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Trastutsumabilla yllättäviä haittavaikutuksia

Elokuussa kuluvana vuonna EU-maissa hyväksytyn rintasyöpälääkkeen, (monoklonaalinen vasta-aine) trastutsumabin (Herceptin, Roche) käyttöön voi liittyä vakavia yliherkkyysreaktioita ja anafylaksiaa, jotka voivat johtaa kuolemaan. Lääke on ollut Yhdysvalloissa markkinoilla runsaan vuoden. Tämän vuoden toukokuussa todettiin lääkkeen käyttöön liittyen 62 yliherkkyysreaktiota, joista 15 johti kuolemaan. Tuotteeseen on nyt liitetty Yhdysvalloissa erityisvaroitus yliherkkyydestä ja vakavista keuhkoreaktioista, jotka nekin saattavat johtaa kuolemaan. Keuhkoreaktiot ilmenevät hengenahdistuksena ja niihin voi liittyä mm. keuhkoinfiltraatteja, nestettä pleurassa, keuhkoödemaa ja hypoksiaa. Lääkeyritys on ilmoittanut, että em. haittavaikutukset sisältyvät tuotteesta EU-maissa jaettavaan informaatioon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi oraalinen opioidivalmiste kivun hoitoon

Fentanyyli on ollut käytössä jo pitkään injektioina (Fentanyl) ja depotlaastarina (Durogesic) vaikean kivun hoitoon. Nyt Englannin lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) on hyväksynyt fentanyylisitraatista oraalisen nk. transmukosaalisen valmisteen (Actiq, Anesta). Fentanyyli imeytyy valmisteesta nopeasti ja se soveltuu erityisesti vaikean kroonisen kivun hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oraalinen poliorokote takavarikkoon

Englannin lääkevalvontavirasto (Medicines Control Agency, MCA) on määrännyt takavarikkoon Evans/Medevan oraalisen poliorokotteen. Sen valmistuksessa on käytetty nautaperäistä kasvualustaa, mikä on vastoin EU:n vuonna 1999 antamaa TSE-ohjeistoa (transmissible spongiform encephalopathy). Ohjeistolla pyritään estämään nk. vCJD-taudin (variant Creutzfeldt-Jacob disease) tarttuminen lääkevalmisteiden välityksellä ihmiseen. WHO on todennut, että kasvualustana käytetty vasikan seerumi poistettiin rokotteen valmistuksessa ja taudin tarttumisvaara on vähäinen tai olematon, mutta takavarikointi on silti aiheellinen. Samalla WHO korostaa, että sen globaalisessa polion hävittämiskampanjassa käytetään vain sellaisia rokotteita, jotka täyttävät tiukat laatuvaatimukset. Norjan lääkevalvontaviranomainen (Statens legemiddelkontroll) on kiirehtinyt ilmoittamaan, ettei kyseistä rokotetta ole käytetty Norjassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO: taudit nujertavat talouskasvua Afrikassa

WHO on laskenut eräiden keskeisten tautien aiheuttaman talouskasvun hidastumisen Afrikan maissa. Tiedot 31 Afrikan maasta vuosilta 1980-95 osoittavat, että malaria aiheutti vuosittain noin 1,3 %:n menetyksen talouskasvussa eli lähes 20 %:n menetyksen 15 vuoden kuluessa. HIV:n esiintyvyys väestössä on saavuttanut 8 %:n rajan ainakin 21:ssä Afrikan maassa. Tämä aiheuttaa vuodessa 0,4 prosenttiyksikön menetyksen asukasta kohti lasketussa talouskasvussa. Kysymyksessä on varsin merkittävä menetys, kun vuotuinen asukasta kohti laskettu talouskasvu on samoissa maissa noin 1,3 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Voiko ikäihmisen psyykenlääkitystä keventää?

Ikääntyneet käyttävät kaikkia psyykenlääkkeitä selvästi yleisemmin kuin muut ikäryhmät. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat käyttävät psyykenlääkkeitä jopa yleisemmin kuin verenkiertoelinsairauksien lääkkeitä. Erilaisten haittavaikutusten ja interaktioiden vaara kasvaa iän ja lääkemäärän karttuessa. Pitkäaikaislääkkeiden, erityisesti psykofarmakoiden tarve ja annostus olisi arvioitava vähintään vuoden välein ja tarpeettomiksi katsotut lääkehoidot tulisi lopettaa.

Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu, Timo Klaukka

HIV ei tarttunut ihmiseen poliorokotteessa?

Tiedeyhteisössä on sitkeästi säilynyt teoria, että HIV tarttui ihmiseen simpanssista poliorokotekokeilussa, jota tehtiin Afrikassa mm. Belgian Kongossa 1950-luvun lopulla. Nyt kaksi eurooppalaista ja yksi amerikkalainen rokotelaboratorio ovat tutkineet amerikkalaisen Wistar Instituutin kehittämän poliorokotteen näytteitä, joita on säilytetty tähän päivään asti. Rokotenäytteistä ei löytynyt merkkejä HIV:sta, simpanssin DNA:sta tai SIV:sta (simian immunodeficiency virus), jonka on epäilty infektoineen rokotevalmistuksessa käytetyt simpanssin solut. Tehtyjen uusien testien katsotaan romuttavan em. tarttumisteorian. Epäilevät Tuomaat ovat kuitenkin kiirehtineet toteamaan, että poliorokotteen kaikista valmistuseristä ei liene säilytetty näytteitä, joten tarttuminen simpanssista saattaisi sittenkin olla totta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi epilepsialääke EU-maihin

Uusi epilepsialääke, pyrrolidonijohdos levetirasetaami (Keppra, UCB Pharma) on saanut myyntiluvan EU-maissa ja siten myös Suomessa. Se on ollut käytössä jo muutamia kuukausia Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Yli 900 potilaalla Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa 28-41 % potilaalla saatiin epilepsiakohtaukset vähenemään, kun hoitoon lisättiin levetirasetaami. Aineen tarkkaa vaikutusmekanismia epilepsiakohtauksien estossa ei tunneta, mutta sillä ei ole metabolisia yhteisvaikutuksia muiden epilepsialääkkeiden kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kääntyykö mikrobilääkkeiden käyttö taas nousuun?

Mikrobilääkkeet ovat suurista lääkeryhmistä ainoa, joiden käyttö on ollut viime vuosina laskusuunnassa. Aleneva käyttö on sopusoinnussa kansallisten ja kansainvälisten suositusten kanssa, joiden taustalla on huoli patogeenisten bakteerien resistenssin yleistymisestä. Vuoden 1999 aikana muutaman vuoden kestänyt aleneva kulutustrendi kuitenkin pysähtyi ja kääntyi jopa pieneen nousuun.

Timo Klaukka, Erkki Palva

Reseptin uusiminen - pelkkää leimaamista vai hoidon tarpeen arviointia?

Suurin osa perusterveydenhuollon lääkärin resepteistä koskee aiemmin aloitettua hoitoa. Resepti uusitaan usein nopeasti ja rutiininomaisesti, jolloin hoidon tarpeellisuuden arviointiin ei paneuduta riittävästi. Lääkehoidosta päätettäessä lääkärin tulisi pohtia hoidon järkevyyttä riippumatta siitä, onko kyseessä hoidon aloitus vai jatkaminen.

Sirpa Sairanen, Arja Helin-Salmivaara, Leena Lahnajärvi

Riskejä lääkkeen tilaamisessa Internetistä

Itävallan Kansanterveyslaitos (Österreichisches Bundesinstitut für Gesundheitswesen) on tilannut puolen vuoden aikana 27 reseptilääkettä 20 internetapteekista. Kokemukset olivat mykistäviä. Kolmasosa tilatuista ja luottokortilla maksetuista lääkkeistä jäi tulematta. Muiden toimituksessa oli jopa 73 päivän viive ja ne saatiin vain useiden muistutuksien jälkeen. Lääkkeiden hinnat olivat lopulta korkeammat kuin apteekista hankittuna, sillä lähetys-, käsittely- ja konsultaatiomaksut lisättiin Internetissä mainostettuihin hintoihin. Pakkaukset olivat herkkiä mekaanisille ja lämpötilavaihtelujen haitoille, kuudessa lähetyksessä lääkkeen käyttöohjeet puuttuivat eivätkä muutkaan seuranneet EU:n määräyksiä. Lääkkeitä myytiin myös virheellisiin käyttötarkoituksiin. Johtopäätös oli, että yleisöä tulee varoittaa Internetin kautta tilattujen lääkkeiden riskeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanhusten monilääkitys ongelmallista Tanskassakin

Tanskassa on selvitetty kotona asuvien vanhusten lääkearsenaalia. Vain 3 %:lla tutkituista ei ollut käytössään yhtään lääkettä. Tutkimuksen mukaan lääkärillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa vanhuspotilaan lääkevalikoimaan, koska suuri osa potilaista hankkii myös itsehoitolääkkeitä, minkä lisäksi vanhukset hakeutuvat muidenkin kuin omalääkäriensä vastaanotoille.

Timo Klaukka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030