Lääke-info täytti 30 vuotta

Huhtikuussa 1969 käynnistyi Suomen Lääkärilehdessä säännöllinen, aluksi kerran kuukaudessa julkaistu lääkepalsta Ajankohtaista lääkeaineista. Idea sen perustamiseen tuli professori Matti K. Paasoselta, ja päätoimittaja Tapani Kosonen asettui ajatuksen taakse.

Timo Klaukka

Terveyskeskuslääkäreiden lääkemääräykset pähkinänkuoressa

Lääkäriä kohti laskettuna terveyskeskuslääkärit määräsivät lähes viisi kertaa niin paljon reseptejä kuin muut lääkärit. Terveyskeskuslääkärien vuotuisten reseptien kokonaishinta oli viime vuonna keskimäärin 708 000 markkaa, kun vastaava summa muilla lääkäreillä oli alle 200 000 markkaa. Terveyskeskuslääkärien käyttämät lääkkeet ovat hinnaltaan hieman halvempia kuin muiden lääkäreiden käyttämät.

Tiivistelmä Timo Klaukan Alustuksesta Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa 25.5.99.

Antibioottien kulutus vähentynyt avohoidossa

Mikrobilääkkeiden kulutus on ollut laskusuunnassa vuodesta 1996 lähtien. Laskeva trendi koskee erityisesti avohoitoa, ja myös kulutusrakenne näyttää muuttuvan paremmin suosituksia vastaavaksi. Antibiootit ovat silti edelleen ylivoimaisesti eniten määrätty avohoidon lääkeryhmä, ja näitä lääkkeitä käytetään meillä edelleen yleisemmin kuin muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta.

Timo Klaukka, Pentti Huovinen, Erkki Palva

Kokemuksia uuden polven antihistamiineista

Antihistamiinit (H1-reseptorisalpaajat) ovat olleet kliinisessä käytössä yli 60 vuotta. Ensimmäisen sukupolven antihistamiinit aiheuttivat paljon haittavaikutuksia, joista hankalin oli niiden väsyttävä ominaisuus. Toisen polven väsyttämättömiä antihistamiineja alkoi tulla markkinoille noin 15 vuotta sitten. Tämän jälkeen väsyttävien antihistamiinien käyttö on vähentynyt merkittävästi. Tämän vuoksi seuraavassa käsitellään pääasiassa uuden polven antihistamiineja.

Timo Helin

Adrenergisten alfa-reseptorien salpaajat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa

Noin 20 % 60-vuotiaista miehistä hakeutuu hoitoon eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireiden takia. Tärkein hoitomuoto on lääkehoito. Sen kulmakivet ovat eturauhasen kokoa pienentävä ja kasvun pysäyttävä finasteridi ja virtsan ulosvirtausta helpottavat alfa1-reseptorien salpaajat alfutsosiini ja tamsulosiini. Alfasalpaajat tehoavat nopeasti ja ovat hyvin siedettyjä. Kummankin teho on yhtä hyvä eikä niiden haittavaikutuksissakaan ole suurta eroa. Niitä voidaan käyttää myös finasteridin kanssa.

Pauli Ylitalo, Teuvo Tammela

Lääkärien lääkemääräykset vuonna 1998

Lääkärit määräsivät vuonna 1998 sairausvakuutuskorvaukseen johtaneita lääkkeitä keskimäärin 291 000 markalla. Summa kasvoi selvästi vähemmän kuin edeltävinä vuosina. Kasvun hidastuminen johtuu pääasiassa siitä, että korvattavien lääkkeiden hinnat alenivat viime vuonna. Lääkkeiden käytön volyymikasvu on jatkunut, sillä apteekit toimittivat vuonna 1998 potilaille 5 % enemmän Kelan korvaamia reseptejä kuin vuonna 1997. Terveyskeskuslääkärit määräsivät noin puolet kaikista avohoidon resepteistä.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Avohoidon lääkärin peruslääkevalikoima

Avohoidon lääkärin peruslääkevalikoima tarkoittaa lääkärin itsensä laatimaa luetteloa lääkevalmisteista, joita hän tarvitsee ja käyttää potilaskunnallaan yleisesti esiintyvien sairauksien hoidossa. Seuraavassa esitellään periaatteita, joiden avulla avohoidossa työskentelevä lääkäri voi järkiperäisesti rakentaa itselleen hoidon laatua ja turvallisuutta parantavan työkaluvalikoiman.

Arja Helin, Risto Huupponen, Taina Mäntyranta, Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Avohoidon rytmihäiriölääkkeet

Rytmihäiriöiden hoito on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Tähän on vaikuttanut erityisesti sydämen sisäisen elektrofysiologisen tutkimuksen tulo rutiinikäyttöön. Se on tuonut lisätietoa lääkkeiden ominaisuuksista, helpottanut hoidon valintaa ja mahdollistanut myös lääkkeettömän hoidon. Lääkkeitä tarvitaan edelleen. Avohoidon lääkärin on tärkeä tuntea niiden vaikutustavat ja käytön rajoitukset. Hänen on myös hyvä tietää, milloin erikoislääkärin arviota tarvitaan. Tässä artikkelissa käsitellään rytmihäiriöiden lääkehoitoa avohoitolääkärin näkökulmasta.

Sinikka Yli-Mäyry

Maailman lääkevuosi 1998

Vuonna 1998 tuli käyttöön tavallista vähemmän uudenlaisia lääkeaineita. Silti monen terapiaryhmän lääkehoito sai uutuuksista lisätehoa. Vuoden pääuutinen oli mukavuuslääkkeisiin luetun sildenafiilin voimakas läpimurto. Haittavaikutukset katkaisivat monen lupaavan aineen tien lääkemarkkinoille ja myyntiluvan saaneitakin valmisteita vedettiin pois markkinoilta. Lääkkeiden myynti kasvoi maltillisesti eli muutamalla prosentilla.

Timo Klaukka

Astma yleistyy, sydämen vajaatoiminta vähenee Tilanne Kelan erityiskorvausrekisterissä vuoden 1998 lopussa

Vuoden 1998 lopussa oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 1 058 miljoonaa suomalaista. Heillä oli oikeuksia yhteensä 1 521 miljoonaan sairauteen eli tauteja oli keskimäärin 1,44 oikeutettua kohti. Selvästi suurin potilasryhmä olivat edelleenkin kohonnutta verenpainetta sairastavat (sairaus 205): tämän taudin vuoksi erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettuja oli lähes 451 000 henkilöä. Uusia erityiskorvausoikeuksia myönnettiin sen perusteella enemmän kuin minkään muun sairauden vuoksi eli vähän alle 20 000. Kuoleman vuoksi kuitenkin päättyi 15 400 oikeutta, joten nettolisäys jäi suhteellisen pieneksi.

Timo Klaukka

Vaihtelevat reseptien uusimiskäytännöt

Reseptien uusiminen on osa lääkärin jokapäiväistä työtä. Rationaalisen lääkehoidon paineissa uusittava reseptipino työpöydällä voi aiheuttaa lääkärille ahdistusta. Aikaa on vähän ja vastaanotolle tulevat potilaat ovat etusijalla. Kuka ehtii käymään läpi sotkuisen reseptipinkan? Onko lääkärillä mahdollisuuksia tehdä rationaalisia hoitopäätöksiä reseptejä uusiessaan? Esitutkimus osoittaa, että uusimiskäytännöt vaihtelevat suuresti eri terveyskeskuksissa.

Leena Lahnajärvi

Aikuistyypin diabeteksen lääkehoidon näkymiä

Aivan viime vuosina on saatu paljon uutta tutkimustietoa aikuistyypin diabeteksen lääkehoidosta. Sokeritasapainon, verenpaineen ja lipidiarvojen huolellisella hoidolla saadaan komplikaatioriski pienenemään selvästi. Hyperglykemian hoitoon on insuliinin ohella tarjolla insuliinineritystä lisääviä valmisteita, insuliiniherkkyyden lisääntymiseen perustuvia lääkkeitä ja enteraalisesti vaikuttavia lääkkeitä. Kaikissa lääkeryhmissä on tapahtunut tai odotettavissa kehitystä.

Tapani Rönnemaa, Jorma Viikari

Tramadoli - käyttökelpoinen mieto opioidi

Tramadoli on mieto opioidi, joka on ollut käytössä postoperatiivisen ja kroonisen kivun hoidossa Saksassa vuodesta 1978. Vähäisenä pidetyn väärinkäyttöriskin vuoksi tramadolia ei ole luokiteltu huumausaineeksi. Kun sitä lisäksi on saatavana oraalisessa, rektaalisessa ja parenteraalisessa muodossa, siitä on tullut suosittu kipulääke Saksassa. Suomen markkinoille aine tuli vuonna 1995, ja sen käyttö on lisääntynyt meilläkin nopeasti.

Pertti Pere

Tramadolin käyttö lisääntynyt nopeasti

Tramadoli tuli Suomen markkinoille vuonna 1995. Jo samana vuonna sen käytöstä sai korvausta avohoidossa noin 6 600 potilasta, millä se ohitti buprenorfiinin käyttäjämäärän (kuvio). Sen jälkeen tramadolin käyttö on edelleen kasvanut nopeasti, ja ennuste vuoden 1998 luvuksi on noin 75 000 käyttäjää.

Timo Klaukka

Parkinsonin tautia sairastaa 2,7 promillea väestöstä

Lääkärilehden numerossa 35/98 esitin lukuja Parkinsonin tautia sairastavista. Esiintyvyysluvut perustuivat Kelan rekisteritietoihin kyseisen sairauden vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuista. Oikeutettuja oli vuoden 1997 lopussa 13 744 henkilöä, joten esiintyvyydeksi tulee 2,7 promillea koko väestöstä, ei siis prosenttia, kuten kirjoituksessani virheellisesti väitin.

Timo Klaukka

Täsmennys Rohto-kuvioon

Nro:ssa 36/98 julkaistun Rohto-kyselyn tuloksia selvitelleen artikkelin kuvosta 2 (s. 4236) oli jäänyt pois pylväiden selitykset luotettava ja melko luotettava. Kuvio julkaistaan nyt korjattuna.

Mitä mieltä suomalaiset ovat lääkkeistä?

Lääkkeet ovat Suomessa kalliimpia ja sairausvakuutus maksaa meillä suurempia korvauksia lääkkeistä kuin EU-maissa keskimäärin, ajattelee vähintään puolet suomalaisista kadunhenkilöistä. Taloustutkimuksen tuoreessa haastattelussa kysyttiin mielipiteitä myös mm. lääkkeiden sivuvaikutusten yleisyydestä, reseptilääkkeiden mainostamisesta kuluttajille ja lääkkeiden käytön liiallisuudesta.

Erkki Alanko

Lääkehoidon ongelmia lääkärin näkökulmasta

Yleislääkärin työvälineisiin kuuluu keskimäärin lähes 200 eri lääkeainetta, kun silmälääkäri tarvitsee vain 42 lääkettä. Lääkehoidon pulmat tiivistyvät muutenkin perusterveydenhuollossa, jossa työsarka kattaa lähes ihmiselämän koko kaaren kaikenlaisine vaivoineen. Millaisia ongelmia lääkärit ovat itse havainneet lääkehoidossa? Huolestuttavatko heitä lääkkeiden hinnat ja lääkekustannukset? Mistä tietoa haetaan ja mitkä tahot huolehtivat täydennyskoulutuksesta? Syyskuussa 1998 tehty Rohto-kysely toi vastauksia näihin kysymyksiin.

Arja Helin, Kalle Hoppu, Timo Klaukka

Entakaponi - katekoli-O-metyylitransferaasin estäjä Parkinsonin taudin hoitoon

Entakaponi kuuluu uuteen lääkeaineryhmään, jonka vaikutus perustuu katekoli-O-metyylitransferaasientsyymin (COMT) estoon. Entakaponi on hyväksytty käytettäväksi ainoastaan yhdessä tavanomaisten levodopa/ benseratsidin tai levodopa/karbidopan kanssa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla, joiden annos-vaikutuksen lopussa esiintyviä motorisia tilanvaihteluita ei ole saatu vakautettua. Näillä potilailla entakaponin on osoitettu lievittävän em. tilanvaihteluita ja pidentävän hyvän levodopavasteen (on-vaihe) kestoa. Entakaponia käytetään ottamalla yksi 200 mg tabletti (joka on ainoa saatavissa oleva tablettivahvuus) jokaisen levodopa-annoksen kanssa. Korkein suositeltu vuorokausiannos on 200 mg 10 kertaa päivässä, eli 2 000 mg päivässä. Entakaponi näyttää olevan prekliinisten ja kliinisten tutkimusten mukaan turvallinen, mutta tarkemmat arviot turvallisuudesta voidaan tehdä vasta, kun on saatu kokemusta suurien potilasryhmien hoidosta.

Tapani Keränen

Tolkaponi myyntikieltoon maksahaittojen takia

Ensimmäisenä Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettuna COMT:n estäjänä tolkaponi (Tasmar) sai elokuussa 1997 myyntiluvan. Myyntilupa on EU:n komission myöntämä ns. keskitetty myyntilupa, joka on sellaisenaan voimassa kaikissa EU-maissa.

Erkki Palva