Orlistaatin alkuvaiheet Pohjoismaissa

Orlistaatti on EU:ssa vuoden 1998 heinäkuussa myyntiluvan saanut rasvan imeytymistä suolesta estävä laihdutuslääke. Sen tulo markkinoille herätti laajaa huomiota eri Pohjoismaissa. Orlistaatin alkutaival ruotsalaisilla markkinoilla on ollut menestyksekäs, mutta esimerkiksi Tanskan ja Suomen lääkärit ja viranomaiset ovat suhtautuneet lääkkeeseen maltillisemmin, ja Norjassa sitä saa vasta erityisluvalla. Yhteispohjoismainen ryhmä tarkasteli orlistaattia kliinisin tutkimuksin osoitetun tehon, ilmoitettujen haittavaikutusten, lääkekustannusten ja lääkekorvauskäytäntöjen valossa.

Leena Lahnajärvi, Anders Carlsten, Ylva Ekbom, Pétur Pétursson

Reseptiväärennökset ongelmana

Vuosittain havaitaan apteekeissa noin tuhat väärennettyä reseptiä. Osa taitavimmista väärennöksistä saattaa lisäksi jäädä huomaamatta. On aihetta epäillä, että huumeiden käytön lisääntyessä väärennysyritykset tulevat yleistymään. Lääkärit ja apteekit voivat erikseen ja yhteistyössä vaikuttaa siihen, että väärentäjät onnistuvat yrityksessään yhä harvemmin. Reseptin väärentäminen on rikos, jonka saattamista oikeuskäsittelyyn ei lääkärin salassapitovelvollisuuskaan estä.

Leena Astala, Pekka Brander

Miten selviän lääkkeiden yhteisvaikutusviidakossa?

Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset ovat enemmän esillä kuin aiemmin. Yhteisvaikutuksista julkaistaan runsaasti tietoa, joka kuitenkin vanhenee nopeasti. Tuorein tieto löytyykin Internetistä. Yksi keino lääkkeiden yhteisvaikutuksien hallitsemiseen jokapäiväisessä työssä on rationaalinen lääkkeiden määräämiskäytäntö, jonka johtava ajatus on oman peruslääkevalikoiman hahmottaminen.

Hannu Raunio

Sydän- ja verisuonitauteja lääkitään eri tavoin eri Pohjoismaissa

Verenkiertoelinsairauksien lääkkeitä käytetään kaikkialla länsimaissa yleisesti. Pohjoismaiden yhtenäinen tilastointi tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hoitokäytäntöjen vaihtelua eri maissa. Suomessa käytettiin näitä lääkkeitä viime vuonna eniten, ja kulutus oli kasvusuunnassa myös muissa maissa (1). Nopeimmin on lisääntynyt lipidilääkkeiden käyttö. Eri lääkeryhmien käyttötavat kuitenkin vaihtelevat maasta toiseen.

Vaihtoehtoja influenssan torjuntaan

Influenssaa voidaan estää tai lievittää rokotuksilla sekä lääkkeillä. Lääkevalikoima koostuu tavanomaisista oireenmukaisista lääkkeistä sekä amantadiinista ja uudesta, lähinnä oireilun kestoon vaikuttavasta tsanamiviirista. Rokotus on edelleen paras keino influenssan ehkäisyyn, mutta myös amantadiini sopii influenssa A:n estohoitoon.

Timo Klaukka

Beetasalpaajien asema sydämen vajaatoiminnan hoidossa selkiytyy

Beetasalpaajien asema sydämen vajaatoiminnan hoidossa on ollut hieman kiistanalainen tähän vuoteen saakka. Kaksi tuoretta tutkimusta tuovat vahvaa lisänäyttöä näiden lääkkeiden hyödyllisyydestä. Aivan kaikille sydämen vajaatoimintaa sairastaville ei hoitoa nykytiedon perusteella kuitenkaan kannata käynnistää.

Hannu Leinonen

Sydämen vajaatoiminta on ikääntyneiden tauti

Sydämen vajaatoiminta on potilasmäärältään suurimpia kansantautejamme. Sairaus on kuitenkin Kelan rekisteritietojen mukaan vähenemässä. Sydämen vajaatoiminta on tyypillisesti ikääntyneiden naisten tauti, ja sitä todetaan muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen paljon Pohjois-Suomessa.

Timo Klaukka

Uusia lääkkeitä ja yksi sairaus lisää erityiskorvattavuuden piiriin

Valtioneuvosto päätti syyskuun 23. päivänä lähikuukausina voimaan tulevista lisäyksistä erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon. Osa muutoksista tulee voimaan marraskuun 1999 alussa, osa huhtikuun 2000 alussa. Lisäksi heinäkuusta 2000 alkaen perustetaan uusi erityiskorvausluokka sepelvaltimotautiin liittyviä rasva-aineenvaihduntahäiriöitä varten.

Lokakuun alussa korvausjärjestelmästä poistuneita lääkkeitä

Lääkeyrityksellä on halutessaan mahdollisuus ottaa valmisteensa pois korvattavuuden piiristä, jolloin sen tukkuhinnan voi määritellä vapaasti. Käytäntö alkoi vuonna 1994, ja sen jälkeen on tällaisen kohteeksi tullut joitakin satoja lääkkeitä. Usein on ollut kyseessä pääasiassa tai yksinomaan sairaaloissa käytettävä valmiste, jota ei käytännössä ole avohoidossa korvattukaan. Poistettujen joukossa on ollut myös joitakin halpoja lääkkeitä, joista potilas ei yleensä ole saanut korvausta 50 markan kiinteän omavastuuosuuden vuoksi.

Timo Klaukka, Sirpa Peura

Lääkettä terveille

Lääkkeitä käytetään yhä enemmän muuhun kuin varsinaisten sairauksien ja oireiden hoitoon. Niistä etsitään apua esimerkiksi hillitsemään surureaktioita, hidastamaan kaljuuntumista, alentamaan ylipainoa tai virkistämään erektiota. Näihin tarkoituksiin jo saatavilla olevien lääkkeiden herättämän kiinnostuksen ja myyntimenestyksen perusteella on helppo arvata uusia aluevaltauksia olevan tulossa. Kyse on medikalisaatiosta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Timo Klaukka

Steroidiallergia - järjetöntäkin järjettömämpi yliherkkyys

Allergia on elimistön kannalta epämielekäs puolustusreaktio, koska se kohdistuu yleensä harmittomaan ympäristön valkuaisaineeseen tai hyödylliseksi tarkoitettuun lääkkeeseen tai muuhun kemikaaliin. Taannoin allergiaa hydrokortisonia ja muita kortikosteroideja vastaan pidettiin mahdottomana. Parinkymmenen vuoden aikana on tullut selväksi, että steroidiallergiaa on.

Matti Hannuksela

Lääkkeet ja ravinto

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutus toimii molempiin suuntiin: ravintotekijät tai ravitsemustila voivat vaikuttaa farmakokinetiikkaan ja toisaalta lääkkeet voivat vaikuttaa ravinnon saantiin ja ravitsemustilaan. Yhteisvaikutukset johtavat useimmiten lääkkeen tehon heikkenemiseen tai häviämiseen, mutta toisessa ääripäässä yhteisvaikutus voi muuttaa terapeuttisen lääkehoidon haitalliseksi ja jopa toksiseksi. Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat monisyinen ja haasteellinen kenttä, jota ei tulisi laiminlyödä lääkekehityksessä ja -tutkimuksessa eikä kliinisessä työssä. Yhteisvaikutusten tiedostaminen ja arvioiminen edellyttää sekä hyvää lääkkeiden kemian, farmakologian ja farmakokinetiikan tuntemusta että ruokien ravintosisällön ja ravintoaineiden aineenvaihdunnan tuntemusta.

Essi Sarkkinen

Uusista lääkkeistä terveystaloudellinen selvitys

Kesäkuun alussa tuli voimaan sosiaali- ja terveysministeriön määräys, jonka mukaan lääkeyritysten on esitettävä terveystaloudellinen selvitys hakiessaan hintalautakunnalta hyväksyttyä tukkuhintaa uutta vaikuttavaa lääkeainetta sisältävälle valmisteelleen. Tällainen selvitys voidaan vaatia tarvittaessa muistakin kuin uusista lääkkeistä. Tarkoituksena on tuottaa kokonaisarviointi kyseisen lääkkeen ja muiden hoitovaihtoehtojen käytön kustannuksista ja niillä saavutettavista hyödyistä. Samankaltainen menettely on aikaisemmin otettu käyttöön tai on valmisteilla mm. Australiassa, Kanadassa, Hollannissa, Tanskassa ja Norjassa.

Timo Klaukka

Internet-lääkekaupan vaaroja

Maailman terveysjärjestö sekä Euroopan lääkäri- ja apteekkijärjestöt (CP ja PGEU) ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa lääkkeiden markkinoinnista ja myynnistä Internetin välityksellä. Syksyllä aletaan Suomessakin jakaa apteekkien asiakkaille esitettä, joka perustuu näiden järjestöjen kannanottoon.

Timo Klaukka

Kelan vuonna 1998 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvaukset olivat viime vuonna 3 359 miljoonaa markkaa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 71 miljoonaa markkaa eli 2,1 prosenttia. Peruskorvaukset kasvoivat kuudella prosentilla vuoteen 1997 verrattuna. Erityiskorvausluokissa korvausmenot hieman vähenivät. Keskimääräinen toteutunut korvaustaso oli potilaiden maksuosuudet huomioon ottaen peruskorvausluokassa 40 prosenttia ja alemmassa erityiskorvausluokassa 70 prosenttia. Lääkekorvauksia sai vuonna 1998 Kelan tilastotietojen mukaan 63 prosenttia väestöstä.

Sinikka Rajaniemi

Betadinen laukaisema kilpirauhasen liikatoiminta Kaksi tapausselostusta

Lisääntynyt jodialtistus esimerkiksi röntgenvarjoaineiden, paikallisen jodia sisältävän antiseptin käytön tai amiodaronilääkityksen takia voi akutisoida aiempia kilpirauhasen toiminnan häiriöitä. Etenkin pitkäaikainen povidonijodin paikalliskäyttö aiheuttaa aikuisille verraten yleisesti merkittävän systeemisen jodialtistuksen.

Kari Laine, Marja Hietarinta

Pohjoismaiden apteekit mullistuksen kourissa

Vaikka muutoksen tuulet aika ajoin tuivertavat apteekkisektoria kaikissa Pohjoismaissa, ne ovat harvemmin ulottuneet järjestelmän perusrakenteisiin. Nyt kuitenkin Islannissa apteekkien perustamista ja omistusta koskevat lait ovat muuttuneet, ja samansuuntaista on esitetty Norjassa. Ruotsin Apoteket

Bengt Mattila

Korvausjärjestelmän piiristä 1.7.1999 poistuvat lääkevalmisteet

Suomen liittyessä ETA-sopimukseen vuonna 1994 muuttui lääkkeiden kansallinen hyväksymismenettely. Siihen asti lääkkeen hinta oli eräs myyntiluvan myöntämisen ehto eli vain kohtuullisen hintaiseksi katsotut lääkkeet pääsivät markkinoille ja saman tien myös korvausjärjestelmän piiriin.

Suomen Apteekkariliitto

Uutta apua silmäallergiaan

Allergisen konjunktiviitin lääkevalikoima on melko suppea. Markkinoille on hiljattain tullut toinen paikallisesti käytettävä antihistamiini, emedastiini. Se ei välttämättä ole ensisijaislääke, mutta tarjoaa hyvän lisän tämän sairauden hoitoarsenaaliin.

Osmo Kari

Kehittyvä lääkeinformaatio

Lääkemolekyylin taival lääkevalmisteeksi ja potilaan siitä saamaksi terveyshyödyksi on pitkä ja monivaiheinen. Tähän ketjuun mahtuu tutkimusta, viranomaisten valvontaa, markkinointia, päätöksentekoa ja kauppaa. Lopullisen valinnan reseptilääkkeen käytöstä tekee aina lääkäri. Uusista lääkkeistä tulvii tietoa, josta pitäisi osata valita oleellinen. Millaisen informaation varassa lääkäri tekee päätöksensä? Mitä tarpeita hänellä on lääkeinformaation suhteen? Mm. näitä kysymyksiä pohdittiin 25.5.1999 Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa, joka järjestettiin Lääkeinfo-palstan 30-vuotisen ilmestymisen kunniaksi.

Maira Palosuo, Timo Klaukka