Syövän hoidon kokonaiskustannusten kasvu tasaantunut
Kokonaiskustannukset olivat noin 1,4 miljardia euroa 2024.
Syövän hoidon kokonaiskustannukset Suomessa olivat noin 1,4 miljardia euroa 2024.
Tiedot käyvät ilmi verkossa olevasta Syövän kustannukset Suomessa -työkalusta, johon on nyt päivitetty vuoden 2024 tiedot. Työkalusta vastaa Syöpäsäätiö yhteistyössä Nordic Healthcare Groupin kanssa.
Työkalu antaa aiempaa tarkemman kuvan syövän hoidosta aiheutuvista kustannuksista ja tarjoaa päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille laajan tietopohjan hoidon kehittämiselle Suomessa.
Uusi analyysi tarjoaa nyt aiempaa realistisemman kuvan lääkekustannuksista. Merkittävin muutos koskee sairaalalääkkeiden kustannusten laskentaa, joka perustuu nyt toteutuneisiin kustannuksiin aiemman tukkumyyntihintapohjaisen laskennan sijaan.
Muutos on tehty takautuvasti koko aikasarjaan, jotta eri vuosien tiedot olisivat keskenään vertailukelpoisia. Lisäksi kustannuslaskennasta on poistettu riskinjakosopimuksiin liittyvät hyvitykset, jotka on huomioitu erikseen. Kelan korvausdataa on tarkennettu siten, että palautusmaksut kohdennetaan aiempaa täsmällisemmin syöpälääkkeiden kustannuksiin.
Uudistukset parantavat olennaisesti kustannusten vertailukelpoisuutta ja antavat päätöksenteon tueksi realistisemman kuvan syövän hoidon taloudellisesta kokonaiskuvasta Suomessa.
Sairaalalääkkeiden kustannusten kasvu arvioitua maltillisempaa
Vuonna 2024 syövän kokonaiskustannukset olivat 1 404,6 miljoonaa euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 51,3 prosenttia ja lääkekustannusten osuus 30,2 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli nimellisissä kustannuksissa 0,3 prosenttia, kun taas inflaatiokorjatut kustannukset laskivat 1,3 prosenttia.
Vuoden 2024 kustannusdatalla sekä uudella laskennalla päivitetty aineisto osoittaa, että syövän hoidon kokonaiskustannusten kasvutrendi on hieman tasaantunut.
Erityisesti sairaalalääkkeiden kustannusten kasvu on ollut maltillisempaa kuin aiemmin on arvioitu. Samalla erikoissairaanhoidon kustannusten osuus on kääntynyt laskuun usean vuoden kasvun jälkeen, kun taas Kelan lääkekorvaukset ovat jälleen kasvussa.
Syöpäryhmien välillä merkittäviä eroja
Rintasyövässä kustannusten kasvu on jatkunut kolmatta vuotta. Kasvun suurin ajuri on sairaalalääkekustannusten nousu, vaikka Trastutsumabin (Herceptin) patentin raukeaminen kompensoi uusien, kalliiden lääkkeiden tuloa 2020-luvulla. Kelan lääkekorvaukset ovat kasvaneet hieman, kun taas erikoissairaanhoidon kustannukset ovat laskeneet lievästi.
Keuhkosyövässä kustannukset kasvavat edelleen, mutta kasvu on aiempaa hitaampaa. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on pysähtynyt, ja myös sairaalalääkekustannusten kasvu on hieman tasaantunut, vaikka trendi on edelleen nouseva. Kelan lääkekorvaukset ovat kasvaneet selvästi vuodesta 2021, minkä taustalla voi olla 3. sukupolven TKI-lääkkeen tulo markkinalle (korvattavuus).
Eturauhassyövässä kokonaiskustannukset ovat kääntyneet uudelleen kasvuun. Erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2023, mutta ovat edelleen selvästi vuoden 2021 tason yläpuolella. Samaan aikaan Kelan lääkekorvaukset ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2023.
Suolistosyövissä kokonaiskustannukset ovat kääntyneet laskuun vuoteen 2023 verrattuna. Erikoissairaanhoidon avo- ja vuodeosastokustannukset ovat laskeneet, vaikka on mahdollista, että suolistosyövän seulontojen aloittaminen 2022 on voinut lisätä erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntää. Sairaalalääkekustannukset ovat laskeneet koko tarkastelujakson ajan.
Ruoansulatuskanavan yläosan syövissä kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2023. Kelan lääkekorvaukset ovat jatkaneet laskuaan, ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat pienentyneet vuoden 2023 voimakkaan nousun jälkeen.
Hematologisissa syövissä kustannuskasvu on lähtenyt uudelleen nousuun muutaman laskuvuoden jälkeen. Suurimmat nousut näkyvät Kelan lääkekorvauksissa ja sairaalalääkekustannuksissa, kun taas erikoissairaanhoidon kustannukset ovat hieman laskeneet vuoden 2023 huipusta.
Kustannusanalyysi tukee syöpästrategian painopisteitä
Päivitetty kustannusanalyysi tukee kansallisen syöpästrategian tavoitetta vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja kohdentaa resursseja vaikuttavasti koko syövän hoitopolulle, ennaltaehkäisystä hoitoon ja kuntoutukseen.
Kustannusrakenne osoittaa kuitenkin, että valtaosa kustannuksista syntyy edelleen erikoissairaanhoidosta ja lääkehoidoista. Sen sijaan strategian keskeiset painopisteet, ennaltaehkäisy, varhainen diagnostiikka ja potilaiden tukipalvelut, näkyvät kustannuksissa selvästi vähemmän. Tämä viittaa siihen, että resurssit painottuvat hoitovaiheeseen, vaikka vaikuttavuuden kannalta merkittäviä mahdollisuuksia on myös hoitopolun aiemmissa tai myöhemmissä vaiheissa.
– Syövän ennaltaehkäisy, hoitoon pääsy ja varhainen diagnosointi on olennaista, jotta syövät havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin myös syövän hoidon kustannukset jäävät vähäisemmiksi. Huonoennusteisten syöpien hoidon kehittämiseen tarvitaan lisää tutkimusta ja uusia tarkempia hoitomuotoja. Kansallisen syöpästrategian yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on luoda syöpien laaturekisteritoiminta, mikä mahdollistaa niiden hoidon kehittämistä, Syöpäsäätiön pääsihteeri Juha Pekka Turunen sanoo tiedotteessa.
Kustannustiedon kehittäminen ja systemaattinen hyödyntäminen on keskeistä, jotta resursseja voidaan kohdentaa vaikuttavasti ja yhdenvertaisesti koko hoitoketjussa.
