Tutkimus: Lihavuuslääkkeet saavat eniten palstatilaa
Medianäkyvyyteen ei aina vaikuta esimerkiksi lääkkeen käyttöaiheen yleisyys.
Lihavuuslääkkeet saavat journalistisessa mediassa eniten näkyvyyttä, ilmenee Itä-Suomen yliopiston lääkepolitiikan tutkimusryhmän käynnissä olevasta tutkimuksesta.
Tarkasteltavana on kymmenen uutta lääkettä, joilla on eri käyttötarkoitus.
Tutkimuksen aineistona on 266 journalistista artikkelia vuosilta 2013–2024. Lisäksi siinä tarkastellaan lääkäreille suunnattua mediasisältöä ja haastatellaan potilasjärjestöjä ja terveystoimittajia.
Tutkijat ovat havainneet, että medianäkyvyyteen ei aina vaikuta esimerkiksi lääkkeen käyttöaiheen yleisyys.
Runsasta näkyvyyttä saavat etenkin lihavuuden hoitoon käytetyt GLP-1-agonistit, kuten semaglutidia sisältävä Ozempic.
Hankkeen päätutkija Lasse Alajärvi arvelee tiedotteessa, että yksi syy lihavuuslääkkeen runsaalle medianäkyvyydelle on se, että lihavuus ja laihdutus koskettavat monia suomalaisia. Osa uutisista liittyi kuitenkin myös esimerkiksi saatavuusongelmiin tai julkkisjuoruihin.
Osa yleisistä lääkkeistä ei mediaa kiinnosta
Lihavuuslääkkeiden jälkeen eniten näkyvyyttä ovat saaneet eturauhassyöpälääkkeet, erityisesti osin Suomessa kehitetty darolutamidi, sekä ADHD- ja Alzheimer-lääkkeet.
Sen sijaan veren hyytymisen estolääkkeet eivät juurikaan saa palstatilaa mediassa, vaikka niitä käytetään Suomessa runsaasti.
Alajärvi arvelee, että medianäkyvyyteen vaikuttaa myös lääkkeen uutuusarvo. Jos lääke tuo muassaan uuden ratkaisun terveysongelmaan, se ylittää uutiskynnyksen helpommin kuin lääke, joka on jo aiemmin myynnissä olleiden lääkkeiden kaltainen.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, kuinka tasapainoisesti media kertoo uusien lääkkeiden hyödyistä ja haitoista.
Medianäkyvyys voi vaikuttaa myös hoitoon hakeutumiseen.
Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu sitä, millaiset lääkkeet saavat mediassa palstatilaa ja millaisia asioita niistä kerrotaan.
Kaksivuotinen tutkimushanke päättyy vuoden 2026 lopulla.
