Ammatinharjoittaminen vielä uutta hyvinvointialueen sisällä
Natallia Drehushilla on ehdotuksia sen kehittämiseksi.
Ammatinharjoittajalääkärinä Kyllön terveysasemalla Jyväskylässä vuoden ajan työskennelleellä Natallia Drehushilla on ehdotuksia ammatinharjoittajamallin kehittämiseksi. Hän uskoo, että muutosten avulla voitaisiin lisätä lääkäreiden saatavuutta ja halua pysyä tehtävissään.
– Mallin kuuluisi toimia tiimimallina, jossa lääkäri ja hoitaja työskentelisivät työparina, joka tekisi yhteistyöstä myös fysioterapeuttien kanssa. Tämä on vielä tavoitteena ainakin Keski-Suomessa, jotta malli toimisi samalla tavoin kuin esimerkiksi Länsi-Suomen hyvinvointialueella. Siellä ammatinharjoittajamalli on ollut käytössä pidempään.
Drehushilla on palvelusopimus hyvinvointialueen kanssa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on kolme muuta ammatinharjoittajalääkäriä: Karstulassa, Toivakassa ja Laukaassa.
Itseohjautuvuutta lääkäreille
Drehush on kehittänyt osaamistaan opiskelemalla Sote-johtamista Jyväskylän yliopistossa. Hänen mielestään ammatinharjoittajien johtamiseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
– Suoriteperusteisesta johtamisesta tulisi päästä enemmän työntekijälähtöiseen johtamiseen. Haluaisin itse päättää, montako päivää viikossa teen töitä ja milloin teen sitä läsnä olevana ja milloin etänä. Tämä ei estä minua tekemästä työtä laadukkaasti, joustavasti ja nopeasti niin, että hoidon jatkuvuus toteutuu.
Drehushille oman vapaa-ajan ja työn tasapainon säilyttäminen on tärkeää ja hänen mielestään työn pitäisi voida yrittäjänä pystyä sopeuttamaan siihen.
– Kun työntekijän vapaa-ajan tärkeys huomioidaan, työkyky paranee, motivaatio säilyy ja tulee parempia tuloksia, hän sanoo.
Kollegat yhteen
Drehush toivoisi voivansa työskennellä ammatinharjoittajana yhdessä muiden ammatinharjoittajien kanssa. Hänellä on yhteensä 2000 omaa potilasta, mutta tällä hetkellä ei ole järjestelmää, jonka avulla hän voisi siirtää potilaita kollegoille silloin, kun on lomia tai koulutuksia. Niissä tilanteissa potilaiden hoito jää terveyskeskuksen vastuulle ja ammatinharjoittaja menettää tulot sen aikana.
Ammatinharjoittajana työn palkkio maksetaan kapitaationa jokaista potilasta kohden ja jokaisesta potilaskonsultaatiosta saa suoritepalkkion. Lisäksi hyvin hoidetusta työstä saa laatupalkkion.
Ammatinharjoittajana Drehush vuokraa hyvinvointialueelta työtilat. Vuokraan kuuluvat kaikki työvälineet, kuvantamiset ja labrat. Vuokra on maksettava myös loman aikana, vaikka palkkiota ei kerry.
Aiemmin virkalääkärinä
Drehush on työskennellyt aiemmin työsuhteisena lääkärinä Äänekosken terveyskeskuksessa kymmenen vuoden ajan. Työn ohessa hän suoritti diabeteksen hoidon erityispätevyys. Sen jälkeen hän luopui vakituisesta virasta ja perusti yrityksen.
– Aluksi tein keikkatöitä sekä yksityisellä että julkisella puolella suurten firmojen kautta. Kuultuani ammatinharjoittajamallista innostuin, koska ajattelin, että sen avulla voisin käyttää omaa osaamistani täysillä.
Drehushin mielestä hän pystyy ammatinharjoittajana tekemään työtä kokonaisvaltaisemmin kuin yksityisellä terveysasemalla. Nykyisen työn etuina hän pitää pitkiä hoitosuhteita potilaisiin ja mahdollisuutta tehdä ennealta ehkäisevää työtä. Hän haluaa muun muassa edistää ikäihmisten pärjäämistä kotona mahdollisimman pitkään.
