Joka toisella terveydenhuollon yksiköllä Internet-yhteys

Terveydenhuollon yksiköistä puolet on Internet-palvelujen piirissä, ja yhteyden hankkiminen on suunnitteilla lähiaikoina joka neljännessä yksikössä. Kotisivu on noin joka viidennellä terveydenhuollon yksiköllä, useimmin sairaaloilla. Asiaa selvitti Stakesin terveydenhuollon menetelmien tutkimusyksikkö FinOHTA viime keväänä terveyskeskuksiin ja sairaaloihin suunnatulla kyselyllä. Lähiaikoina julkaistavaa selvitystä esiteltiin FinOHTAn tiedotuslehtisessä nro 6/97.

Itä-Euroopan maiden AIDS-tilastot synkkenevät nopeasti

Itä-Euroopan maissa HIV-tartunta lähti leviämään myöhemmin kuin lännessä ja AIDS-epidemia on siellä vasta alkamassa. Vaikka epidemian uhka on ollut tiedossa jo pitkään, tehokkaisiin ehkäisyohjelmiin ei ole pystytty. Niinpä uusien HIV-tartuntojen määrä on nyt lähtenyt rakettimaiseen nousuun: vuonna 1997 itäisen Euroopan maissa uusien tartuntojen määrä kasvoi kaksinkertaiseksi kaikkien aiempien vuosien lukuun nähden eli 100 000:een.

Varhaisultraääni paljastaa sikiön vaikeat rakenneviat

Sikiön vaikeiden rakennevikojen toteamiseksi kannattaisi ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdä jo 10.-14. raskausviikolla. Mikäli tuolloin sikiön niskassa näkyy yli 3 mm:n turvotus, on sikiön kromosomihäiriön riski 30-kertainen. Niskaturvotus on erittäin spesifinen osoittamaan kromosomivian, mutta se on ohimenevä 14. raskausviikon jälkeen ja sen vuoksi tutkimus tulisi tehdä aikaisemmin kuin nykyään 18. viikon jälkeen tehtävä tutkimus. Sen havaitseminen ultraäänitutkimuksella auttaa pääsemään oikeaan diagnoosiin huomattavasti aikaisemmin kuin seerumiseulan avulla. Varhaisultraääni vähentää myös invasiivisten tutkimusten, kuten lapsivesi- ja istukkatutkimusten tarvetta.

Nuoret lääkärit ja arkkitehdit työelämässä -tutkimus jälleen ajankohtainen

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Nuorten Lääkärien Yhdistys ja Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ovat toteuttaneet jo kolmen vuoden ajan seurantatutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää nuorten lääkärien ja arkkitehtien työuriin, työoloihin, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen kohteena olevat lääkärit ja arkkitehdit ovat olleet tutkimuksen aloittamishetkellä opiskelemassa ja siirtyneet jo nykyisin pääosin työelämän palvelukseen.

Anonymiteetti turvattu lääkärien työolotutkimuksessa

Työterveyslaitos ja Lääkäriliitto tekevät parhaillaan yhteistyössä lääkärien työoloja ja kuormittuneisuutta selvittävää laajaa tutkimusta. Kyselylomake postitettiin lokakuun alussa satunnaisotannalla valitulle 4 477 lääkärille, joista yli 60 % palautti sen. Vastaamatta jättäneille on nyt lähetetty uusi lomake, sillä tutkimuksesta toivotaan saatavan mahdollisimman kattavat ja luotettavat tulokset. Koska jotkut vastaajat saattavat epäröidä henkilökohtaisten ja arkaluontoistenkin tietojen antamista, on syytä korostaa, että vastaajien anonymiteetti on varmistettu tämän tutkimuksen kaikissa vaiheissa tavalla, joka kelpaa malliksi muillekin vastaaville tutkimuksille.

Hoitoilmoitus työpöydällänne: http://info.stakes.fi/ nettihilmo

Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoinnin perusta on valtakunnallinen hoitoilmoitusjärjestelmä (Hilmo). Hoitoilmoitustietojen saaminen ja niiden käyttäminen on tullut entistä helpommaksi, koska 28.11 .avattiin jokaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle, tutkijalle ja päättäjälle, mutta samalla jokaiselle kansalaiselle ja tiedotusvälineille tarkoitettu Internet-liittymä, Netti-Hilmo. Sen kautta on mahdollista tarkastella omalla tietokoneellaan ilman mitään ohjelmahankintoja tai käyttölupia yleisellä tasolla eri asiakasryhmien hoitoon liittyviä keskiarvotietoja koko maassa tai esimerkiksi sairaanhoitopiireissä ja maakunnissa. Tietosuoja on liittymässä hoidettu tehokkaasti. Netti-Hilmossa ei ole tunnistettavia tai yksilöön kohdistettavia tietoja, sillä henkilötunnukset on korvattu ns. tilastotunnisteilla.

Mikko T. Nenonen

30 vuotta tekonivelkirurgiaa

Ensimmäisestä tekonivelleikkauksesta on tänä vuonna kulunut 30 vuotta. Vuosittain maassamme tehdään noin 8 000 uutta tekonivelleikkausta, joista noin 4 500 lonkkaleikkausta ja 3 500 polvileikkausta. Näiden lisäksi tehdään yhteensä noin 1 500 uusintaleikkausta. Tarve on sekä lonkka- että polvileikkausten ryhmissä vielä noin 20 % suurempi. Laskennallisesti tekonivelleikkaukset ovat erittäin kannattavia. Leikkauksen hintaan nähden sillä saavutetaan noin 5-6-kertainen hyöty säästyneinä kuluina. Lääkelaitos pitää rekisteriä kaikista tekonivelleikkauksista, ja julkaisee siitä tehtyä tilastollista vuosikirjaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030