Lääkärilehti

Lääkärilehti
Ajassa

Tiivistä sisältöä

Verenpainetta ei vieläkään oteta vakavasti Vain noin joka toinen potilas ottaa verenpainelääkityksensä reseptin mukaisella annoksella.

Tiina Laatikainen, Teemu Niiranen

Näkökulma ‐ 8.11.2019 ‐ 45/2019 ‐ Kommentteja
Terveyskeskukset kuntoon parviälyllä Neljä lääkäriä ehdottaa Näkökulma-palstalla joukkoistettua yhteistyötä terveyskeskusten tilanteen parantamiseksi.

Lara Juvonen, Sara Launio, Minna Kaila, Marjukka Mäkelä

Näkökulma ‐ 1.11.2019 ‐ 44/2019 ‐ Kommentteja
Rakenteinen kirjaaminen tuottaa yhteistä hyvää Parhaimmillaan rakenteinen kirjaaminen toimii kliinikon muistin tukena ja liittää kirjaukset potilaan hoitopolkuun.

Jonna Salonen, Taina Jokinen, Jutta Järvelin, Heikki Virkkunen

Näkökulma ‐ 25.10.2019 ‐ 43/2019 ‐ Kommentteja
Erikoislääkärikoulutuksen koejakso – muutakin kuin hyväksytty tai hylätty Erikoislääkärikoulutuksen koejakson rakenne, tarkoitus ja toteuttamistapa ovat edelleen monelle koulutukseen hakevalle epäselviä.

Mika H. Martikainen, Leila Niemi-Murola

Näkökulma ‐ 11.10.2019 ‐ 41/2019 ‐ Kommentteja
Enemmän huomiota psykiatrisen hoidon sisältöön Hoitojen vaikuttavuudesta ei juurikaan puhuta.

Mika Rautanen

Näkökulma ‐ 27.9.2019 ‐ 39/2019 ‐ Kommentteja

Hoivakriisi lisää päivystysten kuormaa Hoivapalvelujen laadun vaihtelu ja henkilöstön puutteellinen sairaanhoidollinen osaaminen on lisännyt ensihoito- ja päivystyspalvelujen kysyntää merkittävästi.

Johanna Tuukkanen, Satu-Liisa Pauniaho, Maaret Castrén, Iita Daavittila, Sirpa Rantanen, Susanna Wilén

Näkökulma ‐ 23.8.2019 ‐ 34/2019 ‐ Kommentteja
Päihdelääketieteeseen tarvitaan osaajia Riippuvuussairauksien hoitoon ei ole nykyisellään tarpeeksi osaavia lääkäreitä eikä resursseja. Tehokkain tapa kuroa vajetta kiinni olisi päihdelääketieteen erikoislääkärikoulutuksen käynnistäminen 2020-luvulla.

Jonna Levola, Solja Niemelä, Kaisa Kuurne, Mauri Aalto, Kaarlo Simojoki, Hannu Alho

Näkökulma ‐ 16.8.2019 ‐ 33/2019 ‐ Kommentteja
Mitä alkoholilain vaikutuksista pitäisi päätellä? Uuden alkoholilain vaikutukset näyttävät lyhyellä aikavälillä jääneen ennakoitua pienemmiksi. Tästä huolimatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämää arviota 150 lisäkuolemasta on vaikeaa pitää pelotteluna.

Pia Mäkelä

Näkökulma ‐ 31.5.2019 ‐ 22/2019 ‐ Kommentteja
Mitä erikoistuja haluaa? NLY:n koulutuspaikkakyselyssä heikosti menestynyt HUS on selvittänyt sekä erikoistujien tyytymättömyyden syitä että onnistuneiksi koettuja käytäntöjä. Kyselyn mukaan klinikoiden ja toimialojen käytännöt vaihtelevat yllättävän paljon.

Anne Pitkäranta, Elina Yrjölä

Näkökulma ‐ 24.5.2019 ‐ 21/2019 ‐ Kommentteja
Mitä tapahtuu virheen tekijälle? Ei ole tavatonta, että virheen seurauksena kollega vaihtaa alaa tai työpaikkaa tai ei koskaan kehity.

Sally Järvelä

Näkökulma ‐ 3.5.2019 ‐ 18/2019 ‐ Kommentteja
Luokittelun avulla parempia digipalveluja Käyttäjien tarpeisiin eivät vaikuta yksistään oireet tai diagnoosit, vaan myös terveyshuolet, muutosvalmius ja oma kyvykkyys toteuttaa tarvittavia toimia, kirjoittavat Kristiina Patja, Pilvikki Absetz ja Marja Harjumaa.

Kristiina Patja, Pilvikki Absetz, Marja Harjumaa

Näkökulma ‐ 26.4.2019 ‐ 17/2019 ‐ Kommentteja
Keskittämisen kipukohdista eteenpäin Erikoissairaanhoidon keskittämisen kipukohtien taustalla on henkilöstön saatavuuteen, koulutukseen ja päivystysvalmiuteen sekä aluepolitiikkaan liittyviä argumentteja, todetaan tuoreessa raportissa.

Minna Kaila, Reijo Haapiainen, Timo Keistinen, Eva Salomaa

Näkökulma ‐ 12.4.2019 ‐ 15-16/2019 ‐ Kommentteja
Laki raskaudenkeskeytyksestä tarvitsee päivitystä On tärkeää tunnistaa tilanteet, joita sosiaali- tai terveydenhuolto voi helpottaa, toteavat kirjoittajat.

Oskari Heikinheimo, Mika Gissler, Satu Suhonen

Näkökulma ‐ 5.4.2019 ‐ 14/2019 ‐ Kommentteja
Virheiden hyvä käsittely auttaa sietämään epävarmuutta Virhe alkaa usein jo paljon ennen potilasvahinkoa, kirjoittaa Sara Launio.

Sara Launio

Näkökulma ‐ 22.3.2019 ‐ 12/2019 ‐ Kommentteja
Sote on mahdollinen ilman maakuntiakin Tavoiteltaviin uusiin maakuntiin ei voi olettaa syntyvän sellaista viisautta tai säästöpotentiaalia, mitä ei jo voitaisi saavuttaa nykyisissä yksiköissä, kirjoittaa Eero Hirvensalo.

Eero Hirvensalo

Näkökulma ‐ 15.3.2019 ‐ 11/2019 ‐ Kommentteja
Hospitalistista apua viestinnän koordinointiin? Lääkärin viestintä konkretisoi hoidon usein monimutkaisen kokonaisuuden potilaalle. Voisiko hospitalisti tukea potilaan ja hänen läheistensä osallistumista hoitokeskusteluun ja varmistaa hoitosuunnitelman ymmärtämistä?

Teija Lukkari, Maija Gerlander

Näkökulma ‐ 22.2.2019 ‐ 8/2019 ‐ Kommentteja
IBD-hoitajasta hyötyä tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa Suolistosairauksien hoitoon koulutetun sairaanhoitajan tulisi olla kiinteä osa moniammatillista tiimiä, joka vastaa tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) sairastavien potilaiden hoidosta. Toistaiseksi tämä on tilanne vain joka toisessa näitä potilaita hoitavista keskuksista.

Pauliina Molander, Kaija-Leena Kolho

Näkökulma ‐ 8.2.2019 ‐ 6/2019 ‐ Kommentteja
Hajuaistia voi kuntouttaa Hajuaistin toiminta on pitkään ollut epäselvää ja hajuaistin häiriön tutkimusmahdollisuudet ja hoitokeinot rajalliset. Hajuaistin häiriöt ovatkin olleet alidiagnosoituja.

Seija Vento

Näkökulma ‐ 25.1.2019 ‐ 4/2019 ‐ Kommentteja
Lääke vaikuttaa myös ympäristöön Lääkettä määrättäessä olennaisinta on valita oikea lääke oikeaan indikaatioon potilasturvallisuus huomioiden. Jos yhtä tehokkaita ja turvallisia vaihtoehtoja on useita, ympäristövaikutus voisi olla päätöksenteon yksi osatekijä.

Outi Lapatto-Reiniluoto, Anneli Törrönen, Mari Heinonen

Näkökulma ‐ 18.1.2019 ‐ 3/2019 ‐ Kommentteja
EU-päätöslauselma hämmentää Lymen borrelioosin hoitoa Euroopan parlamentin olisi pitänyt konsultoida infektiolääkäreitä ennen borrelioosin diagnostiikkaa ja hoitoa käsittelevän päätöslauselman antamista, kritisoivat infektiolääkärit.

Jarmo Oksi, Jukka Hytönen, Asko Järvinen, Mari Kanerva, Marika Nordberg, Dag Nyman, Matti Viljanen, Peter Wahlberg

Näkökulma ‐ 14.12.2018 ‐ 50-52/2018 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa

Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset hyvin perillä antibioottiresistenssistä

Ongelmakohtiakin löytyi, selviää eurooppalaiskyselystä.

Ajassa

Sydänsairaudet ja neurologia saivat suurimman apurahapotin Lääketieteen Säätiöltä

Apurahojen yhteissumma on 2 028 000 euroa.

Ajassa

Pieksämäen terveyskeskus palkittiin laadusta

Terveyskeskus onnistui valtimotautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Ajassa

Suomen EU-aloite sai tukea Euroopan lääkäreiltä

Hyvinvointitalouden arvioidaan nostavan ihmiset politiikan keskiöön.

Ajassa

Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen

Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Ajassa

Masennussuositus päivitetään

Depression Käypä hoito -suosituksen uusi versio julkaistaan tammikuun alussa.