Lääkärin näkökulmaa ehdotukseen seksuaalirikoksia koskeviksi säännöksiksi

Rikoslakiprojektin johtoryhmä jätti viime vuoden lopulla oikeusministerille seksuaalirikostyöryhmän valmistelevan ehdotuksen. Biologiseen, psykologiseen ja sosiologiseen tutkimukseen maailmankatsomuksensa perustavan lääkärin, joka työssään joutuu korjaamaan ja lievittämään kovin vapaan sukupuolitarpeiden tyydyttämisen aiheuttamia vahinkoja, on pakko suhtautua kriittisesti työryhmän ehdotuksen moniin kohtiin. Kun ehdotus ilmeisesti lähiaikoina tulee eduskunnan käsittelyyn ja siten julkisen arvostelun kohteeksi, lienee paikallaan sitä käsitellä myös lääkärien ammattilehden palstoilla.

Ydinpolttoainejätteet: pahin ympäristön uhka

Norjalaiset pelkäävät, että kalastaminen Pohjoisella jäämerellä voi käydä mahdottomaksi ydinpolttoainejätteiden vuoksi. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että kyseessä on koko ihmiskuntaa uhkaava kansainvälinen ongelma. Kuka kantaa vastuun haudattavasta ydinpolttoainejätteestä 40-100 vuoden kuluttua ja kuka seurauksista, jos laskelmat loppusijoituksen suhteen pettävät ennen kuin 300 000-1 miljoonaa vuotta on kulunut?

Ulosteen veren kotitesti kehitetty Tehostuuko kolorektaalisyövän varhaistoteaminen?

Kolorektaalisyöpään sairastuu maassamme vuosittain n. 2 000 ihmistä ja määrän on ennustettu nousevan yli 3 000 sairaustapauksen ensi vuosituhannen vaihteessa. Leikkaushoito pystyy nykyisellään parantamaan noin puolet sairastuneista (1). Tämä tilanne ei ole muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Paikalleen jähmettyneen kolorektaalisyövän ennusteen parantamiseksi on eri puolilla maailmaa alettu etsiä uusia keinoja. Taudin riskiryhmien etsimistä on tehostettu ja riskipotilaiden seuranta on tehty mahdollisimman aukottomaksi (2). Riskipotilaiden tehokaskaan tutkiminen ei kuitenkaan vaikuta mainittavasti taudin kokonaisennusteeseen, koska valtaosa syövistä tulee kuitenkin oireettoman väestön joukosta. Tästä syystä riskitekijöistä vapaan väestön seulontatutkimuksia on aloitettu useita (3).

Matti J. Turunen, Sirpa Antila, Kerkko Karjalainen, Hilja Vainio, Pentti Gröhn

Mitä rannikon miesten terveydestä voisi oppia?

Mikä on rannikon ruotsinkielisten miesten terveyden ja pitkäikäisyyden "salaisuus", kysyy kirjoittaja ja esittää tieteellisesti testattavaksi joukon olettamuksia.

Hoidetaanko pelihimoisia päihdehuollossa?

Pelihimo on todellinen ja kasvava ongelma Suomessa. Kirjoittaja kyseenalaistaa WHO:n riippuvuusmääritelmän ja tarjoaa aineksia uudelleenmäärittelyyn ja keskusteluun.

Rahat loppuvat - miten terveydenhuolto selviytyy?

Kirjoitus on lyhennelmä anestesiaylilääkärien kesäkokouksessa 19.8.1993 Oulussa pidetystä alustuksesta.

Unohdettu vähemmistön vähemmistö Kuuro, anna lapsesi kuulla

Kuuro äiti halusi kannanoton kuulevan 1,5-vuotiaan tyttärensä kielellisen kehityksen vaateista ja kysyi neuvolan lääkäriltä, tulisiko hänen viedä lapsensa tarhaan kielellisten virikkeiden saamiseksi. Neuvolalääkäri ehdotti, että asiasta puhuttaisiin lapsen ollessa kahden vuoden ikäinen. Tämä lausunto antoi perheelle ohjenuoran. Kysymys ei ollut satunnainen, vaan sillä oli vahva tausta.

Nivelten liikkeiden mittaaminen

Jokainen yleislääkäri, moni erikoislääkäri, lääketieteen opiskelija ja lääkintävoimistelija törmää nivelten liikeiden mittaamiseen. Liikekulmien arvioinnissa, liikkeen nollakohdan valinnassa, liikeiden ja asentojen nimityksissä ja mittaustulosten ilmoittamistavassa vallitsee edelleen kirjavuutta. Näistä saattaa aiheutua väärinkäsityksiä ja virheitä ja esim. työkyvyttömyyden tai vammaisuuden arvioinnissa voi tapahtua epäoikeudenmukaisia ratkaisuja.

Lääketieteen paradigman muutos

Thomas S. Kuhn oli fyysikko, joka innostui tieteen historiasta siinä määrin, että omistautui alalle lopulta täysin. Hänen kuuluisin teoksensa: The structure of scientific revolutions (1962) on eräs tieteen filosofian perusteoksia. Monet sen näkökohdat soveltuvat myös nykyisen lääketieteen oppirakennelmiin. Teoksen keskeinen sanoma on tieteen portaittainen eteneminen vallankumouksellisten muutosten kautta. Vaikkei teoksessa suoraan lääketieteen edistysaskeleita arvioidakaan, on siinä esitettyjen ajatusten nojalla mielenkiintoista spekuloida lääketieteen kehityshistoriaa, nykyvaihetta ja tulevaisuutta.

Kolesterolikiista - lääketieteen vai viestinnän ongelma

Korkeata seerumin kolesterolitasoa, verenpainetta ja tupakointia pidetään yleisesti sepelvaltimotaudin aiheuttajina. Viime aikoina on yllättäen esitetty epäilyjä näiden riskitekijöiden, erityisesti kolesterolin, vähentämisen hyödyistä. Miksi tällainen kiista on päässyt syntymään?

Alitajunta kliinisessä lääketieteessä

Vuosisadan vaihteen psykologeja elähdyttivät Freudin näkemykset alitajunnasta (1), joita toki jo varhemmatkin aikalaiset olivat vaivihkaa esittäneet ja joita sitten Jung (2) hiukan kritisoiden modifioi.

Elämän ja kuoleman kauppiaat

Länsimaiseen kulttuuriin on viimeisten sadan vuoden aikana enenevästi liittynyt kuolemattomuuden kaipuu alkemistien viisasten kiven etsinnän tapaan. Kuu on tavoitettu ja avaruuden valloitus tähtien sotineen on avannut ihmiselle tien taivasta myöten. Samanaikaisesti on alettu, jollei ääneen niin ainakin tiedostamatta, vaatia ja odottaa lääketieteeltäkin yhtä suurisuuntaista edistystä, taivaan valtakunnan avaimia. Perusteellista eettistä tai oikeudenmukaisuuskeskustelua tai edes hyödyllisyysarvioita tästä kryptopositivistisesta suuntauksesta ei kuitenkaan ole monestikaan lehtien palstoilla käyty. Aikaisemmin näitä asioita pohdiskeltiin ilmeisesti enemmän ja siksi joitakin aikaisempia näkemyksiä kannattaisi ehkä pohtia uuden keskustelun lähtökohdiksi.

Elokuvan Lorenzon öljy sanomaa kannattaa miettiä

Georg Millerin elokuva Lorenzon öljy on saanut ensi-iltansa Suomessa 26.3.93. Oltakoon elokuvista yleensä mitä mieltä hyvänsä, ne muokkaavat ihmisten mielipiteitä tehokkaasti. Populismin paineissa tieteeseen sitoutunutta lääkäriä ja tutkijaa ajetaan yhä ahtaammalle, tällä kertaa elokuvan keinoin. Lorenzon öljy-elokuvan peitelty sanoma luo vision, jota on syytä käsitellä myös ammattilehdissä.

Hinnoittelusta ja riistohinnoittelusta terveydenhuollossa

Saattaa tuntua ylidramaattiselta sanoa, että vuoden 1993 alusta kaikki on toisin terveydenhuollossa. Virat ovat entiset, rakennukset ovat entiset ja työhön tullaan kuten ennenkin. Potilaat on edelleenkin hoidettava ja siihen tepsivät koetellut konstit. Huippuosaaminen on tallella ja sitä arvostetaan kuten aina. Silti kaikki on toisin, sillä terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Järjestelmistä kansalaisyhteiskuntaan

Tässä artikkelissa tarkastelemme kahta toisilleen vastakkaista tapaa jäsentää yhteiskuntaa. Kutsumme niitä järjestelmämalliksi ja kansalaismalliksi. Järjestelmämalli edustaa nykyistä tapaa järjestää julkinen valta ja sen suhde yhteiskuntaan. Kansalaismalli kyseenalaistaa entisen ja on uusi tapa järjestää julkisen vallan ja yhteiskunnan suhteet. Näiden mallien analysointi on tärkeätä valitessamme yhteiskunnan kehittymisen suunnan.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Innovatiivisuus terveydenhuollon läpäisevänä normina

Olemme aikaisemmissa kolumneissamme esittäneet, että kilpailu markkinoilla on keksivä, uutta luova prosessi ja että kilpailun kieltäminen riistää kuluttajilta kilpailun tuottamat, kenenkään edeltä ennakoimattomat uudet ideat ja hyödyt. Mielestämme väite, jonka mukaan tasa-arvon edistämiseksi julkisen terveydenhuollon on toimittava kaikkialla samalla tavoin, on kestämätön eikä se palvele enää suomalaisten perimmäisiä intressejä. Suomalaiset ansaitsevat tulla nykyistä paremmin kohdelluiksi.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Yrittäjyys - julkisen terveydenhuollon henkinen rakennemuutos

Hyvinvointivaltio Suomi on ajautunut huonon taloudellisen tilansa vuoksi uudelleen arvioinnin vaiheeseen. Sanomalehtien palstoilta voimme löytää hyvinvointivaltioon kohdistetun kritiikin, jonka esimerkiksi Karisto ja Takala tunnistivat jo aikaisemmin (1). Sosiaalipolitiikkaa pidetään liian kalliina, se rasittaa kilpailukykyämme ja korkean verotuksen kautta se vähentää yrittämisen halua. Valtio vie kansalaisilta vapauden puuttumalla heidän elämäänsä, samalla katoaa ihmisten oma aloitekyky ja omakohtainen auttamisen halu. Sosiaalietuuksia väitetään käytettävän väärin ja kritiikkiä kohdistetaan myös raskaaseen ja kalseaan byrokratiaan.

Tasa-arvo terveydenhuollossa - poliittista tarkoituksenmukaisuuttako?

Käsitteitä tasa-arvo ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on käytetty niiden sisältöä määrittelemättä. Ranskan vallankumouksesta lähtien nuo maagiset sanat ovat vedonneet ihmisiin ja tulleet ikään kuin itsestään selviksi. Rohkenemme kuitenkin käydä näiden käsitteiden kriittiseen tarkasteluun ja liitämme samalla keskustelun syvemmällä käyvään argumentointiin yhteiskunnan kehityksestä. Mielestämme näiden käsitteiden käyttöön liittyy poliittista tarkoituksenmukaisuutta, joka itseasiassa on saattanut johtaa epätasa-arvoon ja epäoikeudenmukaisuuteen. Keskusteltaessa tasa-arvosta unohdetaan usein, että saattaa olla paljon tärkeämpiäkin ja syvemmälle meneviä arvoja kuin tasa-arvo. Tasa-arvon puolestapuhujat eli egalitaristit haluavat unohtaa tämän tosiasian.