Kuoleminen on halpaa

Kuoleminen on halpaa, mutta eläminen kallista. Etenkin parantumattomien syöpäpotilaiden kohdalla kunnallistaloudesta vastaavien keskuudessa näyttää olevan näkemys, jonka mukaan mahdollisimman pikainen kuolema olisi suotavaa, kirjoittaa Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen

Juha Hänninen

Traumaperäisen stressihäiriön arvoitus Alkuperäisten oletusten ja myöhempien löydösten ristiriita

Äkillisestä järkytyselämyksestä eli traumaperäisestä stressihäiriöstä on julkaistu viime vuosina useita tutkimuksia, jotka korjaavat aiempia oletuksia. Yksiselitteistä kuvaa asiasta tosin ei vieläkään ole. Tuoreet tutkimukset osoittavat, ettei häiriö ole vaste stressiin, vaan pikemminkin poikkeuksellinen biologisten järjestelmien herkistyminen silloin, kun henkilöllä on haavoittuvuustekijöitä, jotka aiheuttavat ja vahvistavat stressihäiriön kehitystä. Kiistanalainen diagnoosi olisikin muotoiltava uudelleen. Traumaperäisen stressihäiriön käsite on kuitenkin luonut linjan stressin ja trauman vaikutusten tutkimiselle. Sillä on myös ollut sosiaalinen ja poliittinenkin vaikutus, joka on edistänyt paljon uhrien oikeuksien ja tarpeiden tunnustamista leimautumisen, väärinymmärryksen ja laiminlyönnin sijasta.

Matti Viukari

Monimutkainen synnynnäinen sydänvika aikuisella: jatkoseuranta terveydenhuollon haaste

Aikuisiän saavuttavat nuoret, joilla on lapsuudessa leikkauksella hoidettu monimutkainen synnynnäinen sydänvika, on uusi terveydenhuollon erityispalveluja tarvitseva ryhmä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 3 000 yli 15-vuotiasta tällaista potilasta. He tarvitsevat säännöllistä kardiologista jatkoseurantaa ja muidenkin asiantuntijoiden apua esim. ammatinvalintaan, asevelvollisuuden suorittamiseen, ehkäisyyn sekä raskauteen ja synnytykseen liittyvissä kysymyksissä.

Eero Jokinen, Markku Kupari

Hankala lääkäri - mitä se on?

Onko hankalia lääkäreitä? Kovin paljon tietoa aiheesta ei ole. Kanteluja tehdään jonkin verran, mutta todennäköisesti ne eivät kerro koko totuutta. Osittain hankaluudet johtuvat varmasti näkökulmien eroista. Kirjoittaja tarkastelee aihetta lääninlääkärinä ja terveyskeskuksen ylilääkärinä. Hän pitää tärkeänä asiallisen palautekäytännön kehittämistä. Se on myös osa johtamista.

Ulla Mattelmäki-Rimpelä

Primaariin hyperparatyreoosiin liittyvän hyperkalsemian oireenmukainen hoito

Hyperkalseeminen potilas, jolta ei löydy pahanlaatuista sairautta, ei ole harvinainen asiakas sisätautilääkärin vastaanotolla. Suoneen infusoitava pamidronaatti on tehokas, nopea ja kätevä lääke pahanlaatuisen hyperkalsemian hoidossa. Voisiko sitä käyttää näiden potilaiden hoidossa?

Raimo Vanamo

Svensk sjukvård i Helsingfors -från utopi till verklighet

Kirurgiska sjukhuset i Helsingfors bör utvecklas till ett mellannyländskt centrum för vård på svenska. Sjukhuset kunde erbjuda hälsocentralservice på svenska för helsingforsare, men också specialistledda avdelningar för patienter från hela huvudstadsregionen. Den svenska medicinar- och vårdutbildningens hotade ställning i Helsingfors gör upprättandet av ett centrum för undervisning och forskning på Kirurgiska sjukhuset till en första rangens fråga.

Matti Klockars, Kristian Wahlbeck, Tom Pettersson

Potilaalla oikeus luottamukselliseen hoitosuhteeseen

Viime aikoina on tullut julkisuuteen hoitosuhteen luottamuksen perustan kannalta hälyttäviä tietoja. Lääkärit mustamaalaavat toisiaan työyhteisössä, viranhakutilanteissa lääkärihakija voi käynnistää herjauskampanjan vahvemmin sijoittuneen aseman horjuttamiseksi, lääkäreitä pidätetään määräaikaisesti virkatoimista, lääkärinoikeudet poistetaan hoitoja yli suositusten määräävältä lääkäriltä. Tällaisten uutisten edessä potilaan luottamus lääkärin etiikkaan, hoidon tasoon ja lääkäreiden yhteistyöhön hoitotilanteissa saattaa horjua.

Eeva Salminen, Pirkko Kemppainen

Maligni tauti ja oma hoito

Käydessäni viivytystaistelua pahanlaatuista tautia vastaan (multippeli myelooma, dg lokakuussa 1996) olen yritellyt myös muuta kuin saamaani biomedisiinistä hoitoa. Seuraavassa joku ajatus eri hoidoista.

Leo Peltonen

Syy-seuraussuhteen epävarmuudesta kosteusvaurio-oireissa

Erikoisl. Risto Voutilainen osallistuu home- ja kosteusvauriokeskusteluun. Hän toteaa mm.: "Jos ei olisi tapahtunut IgG-väärintulkintaa, jos kosteusvaurioiden yleisyys olisi tiedetty ja jos kosteusvauriomikrobeista olisi tiedetty edes sen verran kuin nyt, ei olisi syntynyt homekohua eikä sen aiheuttamaa ylimääräistä sairastavuutta".

Risto Voutilainen

Kuinka lisätä tyytyväisyyttä julkiseen sairaanhoitoon

"Muista että erityisesti negatiivisella elämyksellä on vahva signaaliarvo ja ihminen kokee ihmiselle kuuluvalla ihmismielellä kokonaisvaltaisia elämyksiä, joita ei voi peruuttaa. Varo väärää sanaa, ilmettä ja elettä. Olet potilasta varten", kirjoittaa Pekka Vuoria.

Pekka Vuoria

Sairaala työyhteisönä - vuorovaikutuksen uudet haasteet

Edelleen kuulee usein, että sairaalayhteisöjen rakenteita vertaillaan armeijan yhteisörakenteisiin - usein kielteisessä mielessä siitä huolimatta, että puolustusvoimissa on viime aikoina kehitelty uudentyyppistä yliopistokurssikelpoista johtamiskoulutusta. Jotta voisimme vapautua vanhoista yksipuolisista yhteisödynamiikan tulkinnoista, on syytä avoimesti tarkastella tämän päivän sairaalayhteisön vuorovaikutuksen haasteita. Kirjoittaja tarkastelee tässä sairaalayhteisöjen koulutus- ja työnohjaustilanteissa saamiensa kokemusten pohjalta, mitä todella tapahtuu yhteisöllisessä kentässä.

Helena Tornberg

Kohti lääkkeiden yhtenäismarkkinoita

EU-komission teollisuuspolitiikasta vastaava komissaari Martin Bangemann kutsui runsas vuosi sitten niin sanottuihin pyöreän pöydän keskusteluihin jäsenmaiden terveysministeriöiden ylintä johtoa sekä Euroopan lääketeollisuuden edustajia. Keskustelujen tavoitteeksi komissaari Bangemann oli asettanut mm. yhtenäismarkkinoiden esteiden tunnistamisen ja yhtenäisten periaatteiden hahmottelun suhteessa hinta- ja korvausjärjestelmiin. Taustalla on myös huoli Euroopan kilpailukyvystä suhteessa Yhdysvaltoihin. Sadasta johtavasta biotekniikkayhtiöstä 96 on amerikkalaisia ja vain neljä eurooppalaisia.

Jarmo Lehtonen

Euroopan Unionin terveyspolitiikan ongelmista

Koska Euroopan Unionilla ei ole sellaista kattavaa terveyspoliittista lainsäädäntöä, jota Unionin tasolla voitaisiin pitää yhdistävänä juridisena normistona, on EU lähestynyt terveyssektoria mm. terveyspoliittisten ohjelmien pohjalta. Tällä vuosikymmenellä on laadittu Unionille keskipitkän tähtäimen ohjelmia esim. syövän, AIDS:n ja huumeongelmien torjuntaan. Terveyspolitiikan linjaus ohjelmallisuuteen pohjautuu mm. siihen, että eräät kansanterveystieteelliset ongelmat ovat kaikille jäsenmaille yhteisiä ja EU organisaationa voi tuoda kansallisiin ongelmiin omalla panoksellaan lisähyödyn.

Pekka J. Kopteff

Hedelmöityshoitoja koskevan lakiehdotuksen retoriikkaa

Kolmas oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti 14.10.1997 ehdotuksensa "Sukusolujen ja alkioiden käyttö lääketieteellisessä hedelmöityshoidossa". Ehdotusta leimaa pyrkimys sovitella keskenään ristiriitaisten tarpeiden ja intressien välillä. Samoin siitä on luettavissa halu auttaa lapsettomuudesta kärsiviä. Ongelmallista työryhmän ehdotuksessa on retorinen kirjoitustapa, jonka avulla lukija johdatellaan työryhmän omaksumien arvovalintojen kannalle ilman, että valintojen perusteet olisi tuotu näkyville.

Riitta Turunen

Geropsykiatria ojasta allikkoon?

Geropsykiatrian suppeaa spesialiteettia uhkaa lakkauttaminen, jotta oltaisiin samalla tasolla tässä suhteessa kehittymättömämpien EU-kumppanien kanssa. Tämä hanke on tosin edelleen pysähdyksissä ja lausuntoja toki on sadellut sen estämiseksi. Jo tämä odottelu asiassa on merkinnyt kentällä vanhuspsykiatrian arvostamisen heikkenemistä entisestään. Voimavarojen saamiseksi tehokkaaseen käyttöön olisi tärkeätä säilyttää vanhuspsykiatrian suppea erikoisala.

Aira Laihinen

Heroiiniriippuvaisten hoito buprenorfiinilla

"Viime kuukausien tapahtumat varsinkin heroiiniriippuvaisten hoidon järjestelyissä ovat antaneet vaikutelman, että hoitojärjestelmä on kriisissä. Tämän kriisin eri näkökohtien pohdiskelu on saanut minut lopulta asettumaan kannalle, joka on ristiriidassa viranomaisten antamien, mielestäni liian ehdottomien ja yksioikoisten määräysten kanssa", kirjoittaa Juhani Salakari.

Juhani Salakari

Itsemurhien ehkäisyprojektin arviointi on alkanut

Vuonna 1986 aloitettu itsemurhien ehkäisyprojekti on edennyt arviointivaiheeseen. Stakesin projektiryhmä laatii sisäisen toiminnallisen raportin ohjelman toteutumisesta, kuvauksen ja arvioinnin Suomessa eri aloilla tehdystä itsemurhien ehkäisytyöstä ja lisäksi eräiden ohjelmien arviointeja. Arviointi koskee hankkeen toteutumista käytännössä että projektin toteuttamistapaa. Raportit valmistuvat vuoden 1998 loppuun mennessä.

Jouko Lönnqvist, Maila Upanne

Hoitokohtaamisen renessanssin välttämättömyys ja merkitys

Potilaan tekemää valintaa tulisi kokeilla sairaanhoidon "markkinoiden" ohjaamisessa, kirjoittaa Pekka Vuoria.

Pekka Vuoria

Liikennejuopumus ja ajo-oikeus

Kirjoittajat toivovat maahamme rattijuoppojen hoitoonohjausjärjestelmää, joka edellyttää onnistunutta hoitoa ennen kuin ajolupa voidaan palauttaa päihdeongelmaiselle.

Maria Portman, Ralph Lindbohm, Pirjo Lillsunde, Antti Penttilä

Onko itsemurhien ehkäisy mahdollista? Itsemurhien ehkäisyprojektin tavoitteet ja toteutus

Suomessa tehdään paljon itsemurhia, ja ne ovat tärkeä syy suomalaisten miesten suureen ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Itsemurhien määrä on meillä kasvanut jatkuvasti kuluvan vuosisadan aikana. Kasvu oli suurin 1930-luvun alun pulavuosina. Sotien aikana itsemurhat vähenivät, mikä on yleinen ilmiö. Viime aikoina itsemurhan on tilastojen mukaan tehnyt vuosittain noin 1 400 suomalaista.

Markku Myllykangas, Pekka Ruohonen, Olli-Pekka Ryynänen