Kova tungos Helsingin lääkikseen

Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelmaan lähetettiin tänä vuonna peräti 44 % enemmän hakemuksia kuin vuosi sitten. Koko yliopiston hakijamäärä kasvoi viime vuodesta 12 %, mutta sekä lääketieteellisen tiedekunnan että maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hakijamäärät kasvoivat 34 % viime vuodesta.

Hoitajien muuntokoulutuksen suunnittelu alkaa uudelleen

Opetusministeriö on antanut yliopistoille uudelleen tehtäväksi suunnitella sairaanhoitajien muuntokoulutuksen lääkäreiksi. Kuopion, Oulun ja Turun yliopistojen on yhdessä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa laadittava hahmotelmat opetussuunnitelmiksi ja selvitettävä koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Yliopistoilla on aikaa suunnitelmien laatimiseen lokakuun loppuun asti.

Suvi Sariola

Kädet puhtaaksi

Huolellista käsien pesua pidetään tärkeimpänä yksittäisenä toimena sairaalainfektioiden ehkäisyssä, erityisesti nykyisten ärhäköiden ja lääkeresistenttien sairaalabakteerien aikakaudella. Käsihygienia ei kuitenkaan toteudu riittävän hyvin sairaaloissa. Tutkimusten mukaan vähintään joka toinen tarpeellinen käsien pesu unohtuu. Osin puutteet johtuvat siitä, että käsiä ei kaikessa kiireessä pestä riittävän kauan ja tehokkaasti. Parhaimpana vaihtoehtona käsien pesulle on pidetty käsien puhdistamista antiseptisella liuoksella. Se onkin osoittautunut ainakin käsien pesun veroiseksi käsien desinfektiomenetelmäksi. Näyttö on kuitenkin perustunut koejärjestelyihin, jotka eivät välttämättä vastaa sairaalatyön arkea.

Pekka Leinonen

Ollako vai ei? (pääkirjoitus SLL 35/2002)

Keskeistä on tunnistaa depressio ja hoitaa se tehokkaasti. Nimittäin depressiopotilaat tekevät noin kaksi kolmesta itsemurhasta – ja kuitenkin vain noin kuudenneksella itsemurhan tehneistä on ollut asianmukainen masennuslääkitys (2,3). Depression havaitseminen edellyttää valppautta, sillä sairaus saattaa piillä niiden monenlaisten somaattisten vaivojen takana, joiden takia potilas ensisijaisesti hakeutuu lääkärille (2). Itsemurhaa ennustavat osuvimmin aiemmat yritykset ja itsemurha-ajatukset tutkimushetkellä (2). Tuore itsemurhayritys on suuren vaaran merkki, ja potilas tarvitsee pätevän psykiatrisen arvion ja hoidon (5). Depressiivisyyden arvion jälkeen lääkärin tulisi kiinnittää huomiota potilaan mahdolliseen toivottomuuteen – tässä lääkärin omat vastatunteet ja huoli saattavat olla informatiivisia (2,3,5). Toivottomuus ennakoi itsemurhaa jopa paremmin kuin depressio. Tyypillistä tällaiselle lohduttomuudelle on ratkaisukeinojen ja ajatusmaailman kapeutuminen: kuolema nähdään ainoana vaihtoehtona (3). Lopuksi itsemurhavaarassa olevalta potilaalta on aina kysyttävä suoraan mahdollisista itsemurha-ajatuksista tai -suunnitelmista (2,5). Näiden vakavuus on painava peruste sairaalahoidolle (2). Depression ohella alkoholismi on merkittävä itsemurhan vaaratekijä, mikä voi auttaa löytämään itsemurhavaarassa olevia potilaita perusterveydenhuollossa. Noin viidennes alkoholisteista tekee itsemurhan (2,3). Perusta voi olla biologinen, sillä pitkään jatkuva alkoholin käyttö tyhjentää aivot serotoniinista ja johtaa depressioon (3). Tutkimusten mukaan jopa puolet itsemurhan tehneistä on ollut päihtyneitä kuollessaan (3). Alkoholismin hoitoa vaikeuttaa tunnetusti hoitomyöntyvyyden puuttuminen, mutta depressiivisyyden ja alkoholin käytön syyseuraussuhteiden pohtiminen (3) tai päihdehuolto (5) saattaa olla avuksi. Ihmiskontaktit, myös hoitopaikkaan, tukevat merkittävästi potilasta: esimerkiksi Chicagossa itsemurhan tehneistä joka toisella ei ollut lainkaan läheisiä ystäviä (3).

Pyhittääkö tarkoitus keinot lääkekustannuksia leikattaessa? (pääkirjoitus SLL 35/2002)

Jatkossa apteekin tulisi aina vaihtaa lääkärin määräämä valmiste halvimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon. Vaihto voitaisiin estää vain lääketieteellisillä perusteilla (jotka merkitään reseptikaavakkeeseen) tai potilaan kieltäessä lääkkeen vaihdon. On selvää, että lakimuutos aiheuttaisi toteutuessaan paljon lisätyötä apteekeissa, epäselvyyksiä ja lisääntyviä yhteydenottoja lääkäreihin sekä paljon hämmennystä potilaissa. Lehtitietojen mukaan kaikki kansanedustajat eivät aikanaan äänestäessään tienneet, mikä on ns. umts-lupa. Vielä harvempi potilas tietää, mitä geneerinen valmiste tarkoittaa, miten sitä on tutkittu ja miten se saattaa erota alkuperäislääkkeestä.

Kova tungos Helsingin lääkikseen

Lääketieteellisessä tiedekunnassa hakijat jakautuivat selvästi eri tavoin lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmiin. Lääketieteen koulutusohjelman suosion kasvaessa 44 % hammaslääketieteen koulutusohjelmaan lähetettiin 10 % vähemmän hakemuksia kuin edellisvuonna. Lääketieteen koulutusohjelmaan lähetettiin 771 ensisijaista hakemusta ja hyväksymiskirjeen sai 121 hakijaa.

Kädet puhtaaksi

Nyt ranskalaisessa tutkimuksessa propanolipohjaisen alkoholiliuoksen (3–5 ml) hierominen käsissä vähensi merkitsevästi enemmän käsien bakteerikantaa kuin käsien pesu klooriheksidiiniä sisältävällä saippualla (BMJ 2002;325:362–5). Puhdistustapoja verrattiin satunnaistetusti normaalin työpäivän aikana kolmella tehostetun valvonnan osastolla; näin pyrittiin saamaan käytännön tuloksia. Tässäkin tutkimuksessa käsien pesun huonompi tulos osittain johtui liian lyhyestä pesuajasta. Puoli minuuttia riittää tuhoamaan bakteerit hierottaessa kädet alkoholiliuoksella, mutta käsien pesuun se on ilmeisesti liian lyhyt aika. Ajan säästö onkin tehokkuuden lisäksi alkoholiliuoksen etu käsien desinfioinnissa. Aiemmin on epäilty, että alkoholiliuoksen antibakteerinen teho hiipuu käyttökertojen myötä, mutta nyt tällaista ei todettu. Pieni alkoholiliuosmäärä (3–5 ml) kertakäyttöpakkauksissa kulkee kätevästi työtakin taskussa ja on siten näppärä kiireisessä potilastyössä.

Hoitajien muuntokoulutuksen suunnittelu alkaa uudelleen

– Kuopion ja Oulun yliopistojen tekemien analyysien mukaan muuntokoulutus ei ole järkevä ratkaisu. Sairaanhoitajien ja lääkärien koulutuksessa on erittäin vähän yhteistä ainesta. Minun nähdäkseni asiassa ei ole kesän aikana tapahtunut mitään uutta, joten ihmettelen, miksi muuntokoulutus jälleen nostetaan keskustelun kohteeksi, sanoo myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

Perustamishankkeiden rahoitus muuttuu

Kehittämishankkeiden tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä työnjaossa, palvelujen järjestämisessä tai henkilöstön osaamisessa. Rakentamista tuetaan yhä, mutta tuen edellytykset tiukentuvat selvästi. Valtion tuki perustamishankkeelle edellyttää, että hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Perustamishankkeisiin voivat saada tukea vain taloudellisesti heikossa asemassa olevat kunnat. Valtionavustusta maksetaan 25–50 prosenttia lääninhallituksen vahvistamista kustannuksista.

Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamishankkeelle seurantaryhmä

Seurantaryhmän puheenjohtajana on apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco Sequeiros sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtajana Espoon sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Metso.

Natiseeko HUS liitoksistaan?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensi vuoden budjetin valmistelu on osoittautunut vaikeaksi väännöksi. Taas kerran, voisi joku tokaista.

Ulla Järvi

HUS:n Lauri A. Laitinen: Antakaa HUS:lle aikaa

Tiedotusvälineissä ovat kunnallispolitiikkojen lisäksi esiintyneet viime aikoina myös lääkärit - sekä haastateltuina että mielipidekirjoittajina.

Anders Jahren nuoren tutkijan palkinto Kalle Sakselalle

Tampereen yliopiston professori Kalle Saksela on saanut arvostetun nuorten tutkijoiden Anders Jahren palkinnon. Saksela jakaa palkinnon Oslon yliopiston tutkijan Kjetil Taskénin kanssa.

Alzheimerin tautia voi ehkäistä terveillä elintavoilla

Tuoreen väitöskirjatyön mukaan keski-iän kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli ovat merkittäviä myöhäisiän Alzheimerin taudin riskitekijöitä. Ne ovat jopa suurempia yksittäisiä riskejä kuin apolipoproteiini E:n (ApoE) aiheuttama geneettinen riski.

BCG-rokotetta taas saatavilla

Vastasyntyneiden tuberkuloosia vastaan suunnatut BCG-rokotukset jouduttiin keskeyttämään noin viikko sitten, kun rokotevalmistaja Evans Vaccines Ltd veti rokotteensa pois markkinoilta siinä ilmenneiden säilyvyysongelmien vuoksi. Korvaavaa tanskalaisrokotetta on nyt saatu Suomeen, ja ensimmäiset erät lähtivät synnytyssairaaloihin tiistaina iltapäivällä.

Ylilääkäri Kaj Palmgren: Katastrofi uhkaa sairaanhoitoa, jos ei opita puhumaan rehellisesti

- Aivan liian usein me sairaalaväki saamme kuulla päättäjiltä: Du förstår inte! Me emme kuulemma ymmärrä kuntien rahapulaa, emme tunnusta hallintoväen tärkeyttä, emmekä osaa hoitaa sairaaloita taloudellisesti ja tehokkaasti. Tämä kaikki tuodaan esiin alentuen, jopa halveksivasti, pahoittelee ylilääkäri Kaj Palmgren Tammiharjun psykiatrisesta sairaalasta Tammisaaresta.

Ulla Järvi

Onko tulosyksikköjen aika jo ohi?

Suoraan liike-elämästä haettu tulosyksikköajattelu ei sellaisenaan sovellu erikoissairaanhoidon asiantuntijaorganisaatioon. Jokaisessa yksikössä vahditaan tarkasti omia menoja, mutta potilaan hoidosta koituvia kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle ei laske kukaan. Tulosyksikköjako on edesauttanut kehitystä, joka on kasvattanut jonoja kansan terveyden kannalta tärkeiden tautiryhmien hoidossa.

Antti Linkola

Lasten lääkehoito lapsipuolen asemassa (pääkirjoitus SLL 34/2002)

Aikuisen ja lapsen välisiä, lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen vaikuttavia eroja ovat mm. lapsen kasvu ja kehitys (joka vaihtelee voimakkaasti lapsen eri ikäkausina), immuuni- ja elinjärjestelmien kehittymättömyys lapsella ja lapsen elimistön kyvyttömyys metaboloida joitakin lääkkeitä (ja muita vieraita aineita). Esimerkkinä mainittakoon fentanyyli, joka metaboloituu maksassa. Alle kaksivuotiaan lapsen maksan verivirtaus ja metaboliakapasiteetti ovat aikuiseen nähden pienemmät, minkä vuoksi painokiloa kohti laskettu lääke alle kaksivuotiaalle lapselle annettuna aiheuttaa aikuiseen verrattuna kaksin- tai kolminkertaisen lääkepitoisuuden plasmassa. Klooriamfenikolin aiheuttama ”gray baby syndrome” johti aikoinaan vastasyntyneiden kuolemaan, koska lääke ei metaboloitunut odotetusti, tetrasykliini värjää kasvuikäisen lapsen hampaat pysyvästi ja sulfa voi aiheuttaa kernikteruksen – tässä muutamia odottamattomia, ikäspesifisiä haittavaikutuksia.

Arveluttavalla keinolla säästöjäniksen perään (pääkirjoitus SLL 34/2002)

Lääkehoito on yksi lääkärin yleisimmin käyttämistä hoitomuodoista. Lääkkeen määräämiseen päädytään useimmiten lääkärin aloitteesta, mutta käytännön toteutus sovitaan yhteisesti potilaan ja lääkärin kesken. Tutkimusten mukaan lääkkeen määräämisellä on muitakin kuin kemiallisia vaikutuksia. Hoitotapaamisessa sovitun lääkkeen vaihtaminen apteekissa joksikin toiseksi ei voi olla vaikuttamatta tähän ulottuvuuteen. Hoitomyöntyvyydestä on paljon kirjoitettu, ja eri tutkimusten mukaan lääkehoito ei aina toteudu täsmälleen sellaisena kuin se lääkärin ja potilaan välisessä keskustelussa on sovittu. Tähän vaikuttavat monet tekijät, eikä lisää sotkevia tekijöitä varmastikaan tarvita. Pysyvässä lääkityksessä lääkkeen nimen, muodon, värin, pakkauksen yms. vaihtuminen milloin miksikin johtaa potilaan – etenkin vanhuksen – epätietoisuuteen, miten hänen tulisi lääkkeitä käyttää. Seurauksena on helposti päällekkäislääkitystä, kun samaa lääkettä on kotona erinimisissä ja erilaisissa purkeissa. Jos lääke vaihdetaan apteekissa päivän hinnan mukaan, saattaa lopputulos nopeastikin vaihtuvien hintojen seurauksena olla täysin sekava. Kun hoitava lääkäri ei lisäksi ehkä tarkasti tiedä, mitä lääkettä potilas on apteekista saanut, eivätkä merkinnät potilasasiakirjoissa pysy ajan tasalla, jäävät monet vastuukysymykset täysin epäselviksi.

Ministeriö haluaa toteuttaa substituution jo ensi vuonna

Lääkäriliitto vastustaa substituutiota. Lääkkeen vaihtaminen apteekissa heikentää potilasturvallisuutta ja vastuukysymykset jäävät epäselviksi. Apteekkien ei tarvitsisi lainkaan ilmoittaa lääkkeen vaihtamisesta reseptin kirjoittaneelle lääkärille.