Infektioita korvataan potilasvahinkoina entistä vähemmän

Potilasvahinkoja korvattiin viime vuonna 2006, mikä on 25,4 % käsitellyistä ilmoituksista. Määrä on pysynyt samalla tasolla jo useita vuosia, mutta korvauksiin johtaneiden ilmoitusten osuus on pienentynyt.

Mikä pelastaisi työttömän, kouluttamattoman miehen? Terveyden tasa-arvosta ajaudutaan yhä kauemmas

Suomalaisten terveys on kohentunut ripeästi 1970-luvulta lähtien. Vastasyntyneen elinajanodote on noussut peräti seitsemän vuotta, ja monet kansansairaudet ovat huomattavasti vähentyneet.

Ulla Järvi

IARC:n asiantuntijaryhmä: Mammografiaseulonnat vähentävät vaaraa kuolla rintasyöpään

Rintasyöpäseulontoihin osallistuminen ehkäisee 50-69-vuotiaiden naisten kuolemia selvästi. Joukkotarkastuksiin osallistuneiden naisten vaara kuolla rintasyöpään pieneni noin 35 prosenttia, osoittaa WHO:n asiantuntijaryhmän selvitys. Seulonnan hyödyllisyydestä alle 50-vuotiaille ei ole pitävää näyttöä.

Suvi Sariola

Kemokiinitutkimuksesta odotetaan täsmähoitoja atooppiseen ihottumaan

Kudosspesifisiä täsmälääkkeitä atooppiseen ekseemaan, allergisen kosketusihottumaan ja psoriaasiin saattaa olla luvassa, kun kemokiinien merkitystä näiden sairauksien synnyssä saadaan selvitetyksi. Nämä tulehdussoluja houkuttelevat välittäjäaineet ovat kiinnostuksen kohteena myös muiden sairauksien, mm. astman ja Crohnin taudin tutkimuksissa.

Marianne Jansson

Vuoden Opettajat palkittiin

Lääketieteenkandidaattiseura on palkinnut farmakologian apulaisopettaja, LT Pekka Rauhalan Vuoden Luennoitsijana. Rauhalaa on kiitetty selkeästä ja asiapitoisesta luentotyylistä sekä luentojen perusteellisesta ennakkovalmistelusta. Vuoden Opetushenkilönä palkittiin sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri, LT Marjo Hahka-Kemppinen, jonka suureksi vahvuudeksi mainittiin potilaaan ja lääkärin vuorovaikutukseen ja erityisesti syöpään sairastuneen potilaan kohdaamiseen liittyvät seikat lääkärikoulutuksessa. Vuoden Ryhmäopettajana palkittiin oikeuspatologian assistentti LL Päivi Mäkelä-Bengs. Hänen erinomaisesti valmistellut ryhmäopetuksensa oikeuslääketieteen vaikeista aiheista saivat erityiskiitosta.

Miesten suusyövät vähentyneet, naisten lisääntyneet

Suusyöpä on aiemmin ollut nimenomaan alkoholia käyttävien ja tupakoivien miesten sairaus, mutta viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut. Miehillä suusyövän ilmaantuvuus on pienentynyt, naisilla taas suurentunut. Miehillä suusyöpien ilmaantuvuus on 2,4-kertainen naisten lukuihin verrattuna, kun vielä 1960-luvulla ero oli viisinkertainen.

Marianne Jansson

Työkyvyttömyyseläke- ja yksilöllisiä varhaiseläkehakemuksia hylätään aiempaa vähemmän

Kelan eläkehakemusten hylkääminen on vähentynyt, erityisesti vuonna 2001, todettiin työkyvyttömyyseläkkeen hakijan asemaa pohtineessa seminaarissa eduskunnassa. Kelan mukaan hylkäysten vähenemiseen on useampia syitä. Kelasta eläkettä hakevat henkilöt, joilla työeläke ei ole vähentänyt kansaneläkettä tai joiden työeläke on hyvin pieni. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kehitysvammaiset. Hakijakunta on siten valikoitunutta.

Ulla Toikkanen

Vanhustenhuollon hyvät periaatteet käytännöksi

Miten autetaan dementoitunutta vanhusta asumaan kotona? Mitkä ovat hyvän laitoshoidon tunnusmerkit? Miten vanhuspotilas kotiutetaan onnistuneesti?

In vivo, in vitro – in silico… (pääkirjoitus SLL 13–14/2002)

Elektroninen solu, E-CELL, on jo pääpiirteissään luotu (1,2,3) ja sitä voi käydä kurkistamassa vapaasti Internetissä (www.nrcam.uchc.edu). Se ei ollenkaan näytä perinteiseltä solulta vaan enemmän matemaattisten funktioiden kimpulta; reduktionismia äärimmillään. Ihmisen genomin kartoittaminen on nostanut biologisen tiedon uudelle tasolle, mutta genomisekvenssi on vasta alkua. Tiedon analysointi ja soveltaminen on jättimäinen haaste. ”IT (infotech) meets BT (biotech)” voi olla vastaus. Tähän perustuen alan huippuyritykset ovat luoneet genomi- ja soluperusteisia virtuaalimalleja, joissa vaikkapa lääkkeiden tehokkuutta voidaan testata nopeasti ja taloudellisesti in silico (4, mm. www.dna-arrays.com ja www.affymetrix.com).

Terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaaminen (pääkirjoitus SLL 13–14/2002)

Potilaan kokema ja objektiivisesti mitattu tilanteen paraneminen on oleellista näytön kannalta. Eliniän piteneminen, elämänlaadun ja suorituskyvyn paraneminen sekä kivun väheneminen ovat eräitä vahvoja vaikuttavuuden mittareita. 15D-mittaristo on suomalaisissa oloissa myös validoitu. Kipujanan käyttö ohjaa tarvittavan lääkityksen ajoitusta ja määrää hyvin. Tautikohtaisesti on kehitetty lukuisia kysymyssarjoja ja työkykyindeksimittareita. On muistettava, että kroonisissa sairauksissa tilan säilyminen ennallaan tai vain hidas huononeminen voi olla vaikuttava hoitotulos.

Hyvä kunto – sydäntäkin tärkeämpi

PEKKA LEINONEN

Kemokiinitutkimuksesta odotetaan täsmähoitoja atooppiseen ihottumaan

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat olleet mukana tutkimuksissa, joissa selvitettiin pari vuotta sitten löytyneen, vain ihossa tuotettavan kemokiinin CCL27 ja sen reseptorin CCR10 vuorovaikutusta tulehduksellisissa ihosairauksissa.

Työkyvyttömyyseläke- ja yksilöllisiä varhaiseläkehakemuksia hylätään aiempaa vähemmän

Toinen hylkäämisten vähäisyyteen vaikuttava seikka on ratkaisukäytännön muuttuminen. Uuden menettelyn mukaan hylkäykset tulee perustella yksilöllisesti aikaisempaa tarkemmin. Myöntävän ratkaisun perusteeksi riittää lainkohta. Tämä merkitsee, että mikäli kyseessä on myöntävä ratkaisu jatkohakemukseen, on tällainen päätös annettava mahdollisimman pian, jotta hakijan toimeentulo ei katkea. Hitaammin ratkaistavat hylkäyspäätökset joutuvat odottamaan, koska ratkaisuyksikössä on työvoimavajausta. Ylilääkäri Mikael Ojala vakuutusyhtiö Ilmarisesta korosti, että eläkeratkaisujen ymmärrettävyyttä tulee lisätä.

IARC:n asiantuntijaryhmä: Mammografiaseulonnat vähentävät vaaraa kuolla rintasyöpään

Tällaiseen kannanottoon päädyttiin maaliskuussa WHO:n Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n koolle kutsumassa asiantuntijakokouksessa, joka koski rintasyöpäseulontojen merkitystä rintasyöpäkuolleisuuden vähentämisessä.

Svante Stenmanin palkinto Hans Falckille

Tänä vuonna ensi kertaa jaetun palkinnon sai sisätautien erikoislääkäri Hans Falck, joka on mm. kääntänyt lääketieteellistä kirjallisuutta ja artikkeleita Finska Läkaresällskapets Handlingar -lehteen ja toiminut Hufvudstadsbladetin avustajana. Falckin monipuolinen kieliharrastus ulottuu myös klassisiin kieliin ja kaukaisempiin kulttuureihin, kuten japaniin ja arabiaan.

Lääkäriliiton hallitus: Yksityislääkärin asiat esillä

Lisää Lääkäriliiton hallituksen päätöksistä SLL 13–14/2002, s. 1568.

Lääkärien palkkatutkimus huhtikuussa!

On erittäin tärkeää, että kyselyyn vastataan aktiivisesti. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi niin valtakunnan kuin yksilötasonkin edunvalvonnassa.

Lääkärit eivät selvitä riittävästi syöpäpotilaan väsymystä

Monet syöpäpotilaat tuntevat voimakasta väsymistä, joka ei mene ohi lepäämällä normaalisti. Potilaan on vaikea keskittyä asioihin, ja useat arkirutiinit tuntuvat hänestä ylivoimaisilta. Tästä oireesta käytetään nimitystä fatique eli hoitoväsymys. Syövän hoidot eivät vaikuta vain siihen paikkaan, jossa kasvain sijaitsee. Hoito vaikuttaa myös terveisiin kudoksiin, ja siitä saattaa tulla yksilöllisiä haittavaikutuksia.

Ulla Toikkanen

Antibiootista apua sepelvaltimotautiin?

Tuoreen suomalaistutkimuksen (Circulation online, March 11, 2002) mukaan makrolidiryhmän antibiootti, klaritromysiini (500 mg tabletti päivittäin), paransi epästabiilia angina pectorista potevien tai tuoreen non-Q-sydäninfarktin saaneiden potilaiden ennustetta. Kolmen kuukauden hoidon aikana mahdollisen seuraavan sydän-verisuonitapahtuman (kuolema, sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris tai aivoinfarkti) vaara keskimäärin puolittui lumeryhmään verrattuna. Aiemmissa tutkimuksissa lähtökohdat ovat olleet erilaiset, eivätkä tuloksetkaan yhtä hyvät. Stabiilia sepelvaltimotautia sairastaneilla antibioottihoidon hyödyt ovat olleet vaihtelevia. Akuutin sepelvaltimotaudin kuukauden makrolidihoito puolestaan on ollut hyödyksi alkuun, mutta ei enää puolen vuoden kuluttua.

Pekka Leinonen

Julkisen terveydenhuollon palvelu entistä ystävällisempää

1 045:n Taloustutkimus Oy:n haastatteleman suomalaisen mielestä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa saa nykyisin ystävällisempää ja luotettavampaa palvelua kuin vuonna 1998. Kaikin muin mittarein arvioituna julkinen sektori kuitenkin sijoittui palvelutasoltaan kauaksi yksityisestä terveydenhuollosta, johon haastatellut olivat kaikista palveluista kaikkein tyytyväisimpiä. Terveyskeskusten ja sairaaloiden palvelutaso alitti kansalaisten tyytyväisyysmittarilla jopa pankkien ja postien palvelun. Yli puolet haastateltavista oli kokenut ongelmia julkisten terveyspalvelujen saatavuudessa ja palvelun ammattitaitoisuudessa. Joka viides ei tosin osannut nimetä kokeneensa mitään erityisiä ongelmia julkisessa terveydenhuollossa.