10-vuotias Lääkelaitos on löytänyt paikkansa Pienessä maassa on tärkeää saavuttaa luottamus ja puolueettomuus
Lääkelaitos perustettiin kymmenen vuotta sitten kokoamaan hajanainen lääke- ja laitealan valvonta saman katon alle. Katto on ainakin kohonnut, sillä tänä aikana alan muutosvauhti on ollut todella nopeaa. Seinätkin laajenivat Suomen liittyessä Euroopan Unioniin.
Lääkelaitoksen ylijohtaja Hannes Wahlroos on luotsannut STM-konserniin kuuluvaa Lääkelaitosta tuulisten alkuvuosien läpi eleettömän varmasti. Laitos on kasvanut tasaisen vauhdikkaasti ja pystynyt selkiyttämään asemansa. Lääkelaitokseenhan yhdistettiin vanhojen keskusvirastojen alaiset lääkeosasto ja lääkelaboratorio. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta sijoitettiin Lääkelaitokseen vuonna 1995.
- Aikanaan tehtiin erittäin viisas päätös rakentaa Lääkelaitoksesta sosiaali- ja terveysministeriön operatiivinen osa, jolla on nk. nettobudjetti. Me saamme siis kaikki asiakasmaksut suoraan omaan käyttöömme kierrättämättä niitä valtion budjetin kautta. Tämän ansiosta laitos on pysynyt dynaamisena ja pystynyt vastaamaan niihin muutoksiin, joita kentällä on kymmenessä vuodessa tapahtunut, sanoo ylijohtaja Hannes Wahlroos.
Hän toteaa, että Lääkelaitos käyvuosittain tulosneuvottelut ministeriön kanssa, mutta muutoin asema on itsenäinen.
- Toiminnan vankka perusta on luonnollisesti lainsäädännössä, mutta talon sisällä pystymme priorisoimaan tehtäviä ja luomaan omaa strategiaamme, Wahlroos huomauttaa.
Asiantuntijat palokuntalaisinakin
Lääkelaitoksessa on tällä hetkellä jo 135 työntekijää.
- Perustehtävämme ovat luonnollisesti lääke- ja laitevalvonnassa. Ajoittain tulee kuitenkin vastaan tilanteita, joissa asioita pitkällä tähtäimellä suunnittelevasta ja toteuttavasta virkamiehestä tulee melkoinen palokuntalainen. Nopeaa reagointia vaativat esimerkiksi lääkkeiden myyntiluvan peruutuksia koskevat päätökset. Myös EU:n jäsenmaana joudumme ajoittain käsittelemään asioita hyvinkin pikaisesti, Wahlroos kertoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Lääkelaitoksen asiantuntija-organisaation työn luonteeseen tällainen palokuntalaisuus kiistatta kuuluu.
- Päätös geneerisestä substituutiosta tuli sekin erittäin nopealla aikataululla. Koska meidän tehtävämme on mm. laatia luettelo vaihtokelpoisista lääkkeistä, töitä on viime kuukausina tehty todella kovalla tahdilla. Painetta lisää sekin, ettei tässä työssä ole hutilointiin varaa. Kiitos asioiden sujuvuudesta kuuluu kyllä työhönsä sitoutuneelle henkilökunnallemme! Wahlroos sanoo.
Odottamista kohtaan tuntee vastenmielisyyttä myös lääketeollisuus, jolle sujuva myyntilupamenettely on yksi elinehdoista. Sujuvuus vaatii, että käsittelevää henkilökuntaa on riittävästi.
- Lupamenettelyn ripeys on erityisen tärkeää Suomen kaltaisella pienellä markkina-alueella. Kun muutoinkaan odotettavissa olevat voitot eivät ole huimia, hidas lupien saanti ei houkuttele tuomaan tänne uusia lääkkeitä.
- Lääkelaitoksen rooliin kuuluu huolehtia monella tasolla lääkkeiden saatavuudesta. Lupamenettelyn sujuvuus on tärkeää, mutta silti oleellisinta on niin lääkkeiden kuin laitteiden turvallisuus, Wahlroos korostaa.
Lääkelaitos nostaa profiiliaan EU:ssa
Vaikka terveydenhuolto jäi periaatteessa kansalliseen päätösvaltaan Euroopan Unioniin liityttäessä, merkitsi EU-päätös lääkealalle suuria muutoksia. Unionin laajuinen lääkelupamenettely merkitsee sekä yhteistyötä että työnjakoa.
- Suomen Lääkelaitoksen on nyt mahdollista nostaa omaa profiiliaan EU:ssa, Hannes Wahlroos huomauttaa. Täkäläistä asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää muun muassa bioteknologiaan, geeniterapiaan ja eräisiin konventionaalisiin lääkeryhmiin liittyvissä asioissa.
Ensimmäisiä merkkejä suomalaisen asiantuntijuuden arvostamisesta löytyy mm. Euroopan lääkearviointiviraston toiminnasta. Toki suurten ja huomattavien lääketeollisuusmaiden arvovalta on painokasta, mutta suomalaisten kiihkotonta asiantuntemustakin on jo opittu kunnioittamaan. Wahlroos sanoo, että EU:n laajentuva tulevaisuus merkitsee Suomelle sekä haasteita että mahdollisuuksia.
- On meillä toisaalta ihan kotimaisiakin haasteita, Wahlroos hymyilee.
Perustettu Lääkehoidon kehittämiskeskus saa ihan kohta johtajan, ja muutkin kymmenkunta virkaa täytettäneen tänä vuonna. On mielenkiintoista nähdä, millaisen painotuksen keskuksen toiminta saa, Wahlroos huomauttaa.
Hänen mukaansa valittavia toimintalinjoja on periaatteessa kaksi: Joko keskuksesta tulee julkisin varoin hoidettu riippumattoman, kriittisen ja vertailevan lääkeinformaation tuottaja, joka palvelee kaikkia kentän toimijoita. Tai sitten toiminta asettuu lähelle Rohto-projektia, jolloin painopiste tulee olemaan lääkärien koulutuksessa ja lääkemääräyskäytäntöjä koskevassa asennemuokkauksessa.
- Oleellisinta silti tulee olemaan luottamuksen ja uskottavuuden rakentaminen kaikkiin suuntiin, mikä on lääkealan elinehto, sanoo ylijohtaja Hannes Wahlroos.
