Ruoan riskit esillä eläinlääkäripäivillä
Raportoitujen ruokamyrkytysten määrä on noussut kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Suomessa ja Ruotsissa. Ennakkotietojen mukaan kuluva vuosi saattaa kuitenkin tuoda käänteen myös Suomeen. Näin arvioi Elintarvikeviraston apulaisjohtaja Pekka Pakkala eläinlääkäripäivillä.
Ruokamyrkytysten ja elintarvikeinfektioiden esiintymisestä on kerätty tietoja Suomessa yli 20 vuotta. Niiden mukaan keskimäärin lähes 10 000 ihmistä vuodessa saa tartunnan mahdollisesti saastuneesta elintarvikkeesta. Epidemioissa sairastuneita on ollut vuosittain keskimäärin 1 800, loput ovat olleet yksittäistapauksia. Arvioidaan, että noin puolet kaikista tartunnoista olisi kotimaista alkuperää.
Suomessa ei ole koskaan selvitetty ruokamyrkytysten todellista määrää. Elintarvikevirastossa ja Kansanterveyslaitoksessa on kuitenkin arvioitu muissa maissa tehtyjen selvitysten perusteella, että ruokamyrkytystapauksia saattaisi olla meillä vuosittain 400-500 000.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tänä vuonna uudet ohjeet ruokamyrkytysten seurannasta ja niistä ilmoittamisesta. Jos ruokamyrkytyksen epäillään olevan laajempi kuin yhtä perhettä koskeva, siitä tehdään epäilyilmoitus Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osastolle. KTL välittää tiedon edelleen Elintarvikevirastolle sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle. Kansallista ruokamyrkytysrekisteriä pitää Elintarvikevirasto.
Elintarvikevälitteiset taudinaiheuttajat olivat eläinlääkäripäivien keskeinen aihe. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, selvittää parhaillaan EHEC-bakteerin yleisyyttä. Eläinlääkintäviranomaisilta on tulossa tiloja ja teurastamoita koskevia suosituksia, joilla pyritään estämään bakteerin joutuminen elintarvikeketjuun. Viranomaisten kuluttajille antamissa ohjeissa kehotetaan mm. välttämään pastöroimatonta maitoa, kypsentämään jauheliha hyvin sekä noudattamaan hyvää hygieniaa ruoanvalmistuksessa.
