30 vuotta elintensiirtoja Suomessa
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta elintensiirtojen käynnistymisestä Suomessa. Ensimmäiseksi aloitettiin munuaisensiirrot, ja niitä on tehty maassamme kaikkiaan 2 961. Maksansiirtoja alettiin tehdä vuonna 1982 ja niitä on tehty 180. Sydämensiirtoja on tehty 174, keuhkonsiirtoja 25, sydämen- ja keuhkonsiirtoja 6.
Elintensiirtojen tulokset ovat nykyään huomattavan hyvät, totesi professori Juhani Ahonen Munuaistautiliiton järjestämässä symposiumissa elokuussa. Suomessa munuaisensiirtojen tulokset ovat parhaan eurooppalaisen kolmanneksen tasoa, maksansiirtojen jälkeen viiden vuoden eloonjäämisluku on parempi kuin Euroopassa keskimäärin.
Onnistuneen elimensiirron hyöty potilaalle on tietenkin mittaamaton; uusi maksa, sydän tai keuhkosiirrännäinen pelastaa potilaan hengen, munuaisensiirto taas vapauttaa dialyysihoidosta. Yhteiskunnalle potilaan toipuminen työkykyiseksi normaaliin elämään on tietenkin voitto, mutta lisäksi muut hoitovaihtoehdot, kuten dialyysi, tulevat usein huomattavasti kalliimmiksi kuin elintensiirto. Vuoden keinomunuaishoito maksaa noin 300 000 markkaa, kun taas munuaisensiirron kustannukset (leikkaus, jälkihoito ja hylkimistä estävä lääkitys) ovat noin 65 000 markkaa vuodessa viidelle vuodelle tasoitettuina.
Ongelmana on jatkuvasti pula siirrännäisistä. Esimerkiksi munuaisensiirtoon jonottaa noin 200 potilasta, ja jono on pysynyt ennallaan, vaikka siirtoja tehdään vuosittain noin 170. Suurin osa siirrännäisistä saadaan kuolleilta luovuttajilta.
Elintensiirrot lapsipotilaille aloitettiin muutaman vuoden kuluttua toiminnan käynnistämisestä, vuonna 1967, jolloin tehtiin ensimmäinen munuaisensiirto kouluikäiselle. Pikkulapsille on tehty munuaisen- ja maksansiirtoja vuodesta 1986 lähtien. Professori Juhani Ahonen totesi hyväksi osoitukseksi hoidon tuloksista, että 11-vuotias tyttö, joka vuonna 1967 sai munuaissiirrännäisen, on voinut elää sen jälkeen täysipainoista elämää nyt jo 27 vuoden ajan.
HYKS:n lastentautien klinikassa on vuodesta 1986 alkaen tehty munuaisensiirto 70 lapselle, maksansiirto 36:lle ja sydämensiirto 12 lapselle. Dosentti Christer Holmberg kertoi, että 81-85 % elimistä toimii edelleen ja esimerkiksi munuaissiirrännäisten toiminta on erinomaista. Uusien ravitsemussuositusten ja muiden hoitomuotojen tuella munuaissairaiden lasten kasvu pystytään nykyään turvaamaan normaalisti. Sen sijaan maksansiirron saaneilla lapsilla kasvu näyttää hidastuvan, ja kasvun turvaamiseksi ollaan kehittämässä entistä yksilöllisempää hoitoa.
