A(H1N1) voi johtaa nopeasti etenevään hengitysvajaukseen
A(H1N1)-influenssa voi viedä aiemmin terveen nuoren ihmisen nopeasti tehohoitoon. Tuoreen tutkimuksen mukaan tautiin vakavasti sairastuneiden ja kuolleiden ikäjakauma muistuttaa W:n muotoista käyrää, jollainen on aiemmin havaittu vain espanjantaudin yhteydessä.
http://www.laakarilehti.fi/pics/flunssataulu.jpg
A(H1N1)-influenssa voi vaatia nuorten ja aiemmin terveiden ihmisten tehohoitoa jo pian sairaalaan joutumisen jälkeen, todetaan JAMAssa eilen ilmestyneissä tutkimuksissa. Tutkimukset on tehty Kanadassa ja Meksikossa.
Tutkimuksiin liittyvässä pääkirjoituksessa Pittsburghin yliopiston tutkijat Douglas White ja Derek Angus toteavat niiden antavan viitteitä siitä, mikä lääkäreillä ja sairaaloilla voi olla edessä lähikuukausina.
– Sairaaloiden on luotava selkeä ja oikeudenmukainen käytäntö sen määrittelemiseen, keiden elämää ylläpidetään ja keiden ei, jos resursseista tulee äärimmäinen pula. Kaikki A(H1N1)-viruksen aiheuttamat kuolemantapaukset ovat valitettavia, mutta erityisen traagisia olisivat sellaiset, joiden syy on riittämätön suunnittelu ja puutteellinen valmistautuminen, White ja Angus kirjoittavat.
Viime viikolla New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan neljännes viime keväänä Yhdysvalloissa sairaalahoitoa tarvinneista A(H1N1)-potilaista oli tehohoidon tarpeessa ja 7 % kuoli.
Kaava muistuttaa espanjantautia
Kanadassa tutkijat analysoivat 168 vakavasti sairasta potilasta, joilla oli todettu A(H1N1)-influenssa tai joiden epäiltiin sairastavan tautia. Potilaiden keskimääräinen ikä oli 32,2 vuotta. Tutkimuksen mukaan potilaiden kokonaiskuolleisuus 90 vuorokauden aikana oli 17,3 %.
Tutkimusta johtaneen Anand Kumarin mukaan 95 %:lla vakavasti sairastuneista potilaista oli jokin riskitekijä kuten astma, liikalihavuus tai korkea verenpaine. Naisia oli 67,3 % vakavasti sairastuneista potilaista, mitä tutkijat pitivät ”hätkädyttävänä”. Ilmiötä ei ole havaittu muissa A(H1N1)-pandemiatutkimuksissa. Lapsia vakavasti sairastuneita oli 29,8 %.
– Aineistomme viittaa siihen, että vakava sairastuminen ja kuolleisuus nykyiseen pandemiaan keskittyy suhteellisen terveisiin nuoriin ja aikuisiin, jotka ovat iältään 10–60-vuotiaita. Kaava muistuttaa W:n muotoista käyrää, jollainen on aiemmin havaittu vain espanjantaudiksi kutsutun H1N1-pandemian yhteydessä vuonna 1918, tutkijat kirjoittavat.
Kanadalaistutkimuksen mukaan vakavasti sairastuneet potilaat alkoivat oireilla keskimäärin neljä vuorokautta ennen sairaalahoitoon saapumistaan. Sairaalassa heidän tilansa heikkeni nopeasti, ja tehohoitoa tarvittiin 1–2 vuorokauden kuluessa. Keskimäärin tehohoidon tarve oli 12 vuorokautta.
Varhaisesta diagnoosista apua
Meksikossa tutkittiin 58 vakavasti sairastuneen potilaan tiedot. Kokonaiskuolleisuus oli 60 vuorokauden aikana 41,4 %. Potilaiden keskimääräinen ikä oli 44 vuotta.
– Tutkimuksemme osoittaa, että vakavaan A(H1N1)-influenssaan sairastui nuori potilasryhmä. Kuume ja hengitystieoireet olivat vakavan taudin enteitä lähes kaikissa tapauksissa. Potilaat sairastivat suhteellisen pitkään ennen saapumistaan sairaalaan, missä tapahtui nopea ja vakava hengityselinten heikkeneminen, tutkijat kirjoittavat Guillermo Domínguez-Cheritin johdolla.
– Potilailla, jotka kuolivat tautiin, se oli alun alkaen vakavampi. Heillä oli muita pahempi hypoksemia, korkeampi kreatiniinikinaasitaso, korkeampi kreatiniinitaso ja meneillään oleva elinten toimintahäiriö.
Tutkijat toteavat, että taudin varhainen toteaminen ja asianmukainen hoito voivat lievittää taudin oireita ja kuolleisuutta.
ECMOsta hyvä kokemuksia
Australiassa ja Uudessa-Seelannissa useimmat potilaat, joille kehittyi A(H1N1)-viruksen seurauksena ARDS, selviytyivät hengissä veren kehonulkoisen happeuttamisen eli ECMO-hoidon avulla, kertoo JAMAssa 4. marraskuuta julkaistava tutkimus.
ECMOa käytettiin, koska potilaiden veren happipitoisuus laski hyvin nopeasti huolimatta hengityskoneen standardiasetuksista.
Tutkijat tarkastelivat 68:aa potilasta, joita oli hoidettu ARDS:n vuoksi ECMOlla 15 tehohoitoyksikössä kesä–elokuussa. Potilaista 53:lla oli varmistettu A(H1N1)-influenssa. ECMO-hoitoa saaneiden keskimääräinen ikä oli 34,4 vuotta, ja puolet heistä oli miehiä.
– Potilaat olivat usein nuoria aikuisia, raskaina tai juuri synnyttäneet, liikalihavia ja saaneet vakavan hengitysvajauksen ennen ECMO-hoitoa. Heitä hoidettiin pitkäaikaisella mekaanisella ventilaatiolla ja ECMOlla, tutkijat kirjoittavat.
ECMOa käytettiin keskimäärin kymmenen vuorokauden ajan. Tutkijoiden laatiessa raporttinsa 68 potilaasta 54 oli selviytynyt hengissä ja 14 (21 %) kuollut. Kuusi potilaista oli edelleen teho-osastolla ja heistä kahta hoidettiin yhä ECMOlla. Sairaalahoidossa mutta ei enää teho-osastolla oli yhä 16 potilasta. Kotiin oli päässyt 32.
Sirpa Kulonen
Kuva Roland / pixmac
