Ajokyvyn seurantaan uudet keinot Lääkärin rooli muuttuisi lakimuutosten myötä
Tulevaisuudessa ajokortin saamiseen ei pääsääntöisesti tarvittaisi lääkärintodistusta enää lainkaan, ainoastaan optikon todistus riittävästä näkökyvystä. Lääkärintarkastukset kohdennettaisiin ihmisiin, joiden liikenneonnettomuusriski on terveydentilan vuoksi erityisen suuri. Näin esittää lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoterveys-asioissa selvittänyt työryhmä. Se jätti mietintönsä 25. heinäkuuta peruspalveluministeri Eva Biaudet`lle. Nyt se on lausuntokierroksella, ja mahdolliset lakimuutokset tulee aikanaan esittelemään liikenneministeri, jonka hallinnonalaan ne varsinaisesti kuuluvat.
Ylilääkäri Terhi Hermansonin johdolla toiminut työryhmä korostaa, että ajokyvyn arviointia ei saa jättää lakisääteisen terveystarkastuksen varaan, vaan lääkärin on otettava kantaa ajokykyyn aina, kun sairaus tai lääkitys voi sitä uhata.
Lääkärille ilmoitusoikeus
- Esitämmekin, että lääkärille annettaisiin oikeus pakottavassa tilanteessa ilmoittaa poliisille, jos ihminen ei terveydellisistä syistä ole ajokykyinen. Asianomaisen suostumusta ei tarvita, mutta hänelle toki tulee ilmoittaa, jos lääkäri aikoo ottaa poliisiin yhteyttä, kertoo Terhi Hermanson.
- Toki ensisijaisesti tällaisissa ristiriitatilanteissa lääkärin ja potilaan tulee yhteisesti sopia, ettei autonrattiin ole syytä lähteä. Lähes aina tässä päädytäänkin yhteisymmärrykseen. Mutta esimerkiksi dementiaa sairastavalla tai psyykkisesti sairaalla saattaa olla vaikeuksia ymmärtää vaarallisuutensa itselle ja muille, huomauttaa vastaava lääkäri Erkki Rouhe Turun terveyskeskuksesta.
Rouhe kertoo työryhmässä asiaa valmistellessaan tehneensä lääkäreiden keskuudessa epävirallisen mielipidekyselyn omassa terveyskeskuksessaan tällaisten ristiriitatilanteiden hoidosta.
- Yli 90 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että lääkärillä tulee tällainen oikeus olla. Vain kolmasosa olisi katsonut sen suorastaan velvollisuudeksi, Rouhe kertoo.
Hermanson muistuttaa, että monissa EU-maissa laissa tämä kohta on kirjattu velvollisuudeksi, mutta Suomessa ei haluta mennä näin pitkälle. Ongelmaksi koituisivat sen jälkeen mm. vastuukysymykset, jos onnettomuus todella sattuisi.
- Tämä ilmoitusoikeus herätti paljon keskustelua, koska siinä puututaan lääkärin salassapitovelvollisuuteen. Kyse on myös kansalaisten tietosuojasta sekä perusoikeuksista, Hermanson huomauttaa.
- Kansalaista suojaavat tässäkin kohtaa normaalit hallintomenettelylain mukaiset valitusoikeudet, mikäli hän katsoo virkamiesten toimivan väärin, korostaa Biaudet.
Hän huomauttaa, että muutoin kansalaisten tietosuoja tulee ehdotusten myötä paranemaan, koska poliisille ei enää lähetettäisi muuta tietoa ajokortin hakijan terveydentilasta kuin lääkärin johtopäätös henkilön ajokyvystä.
- Perusperiaatteena on ollut, että muiden kuin ammattiautoilijoiden lääkärintarkastuksia vähennetään alkaen uusista kortinhakijoista ulottuen aina 60-vuotistarkastukseen, jos kyse on vain henkilöauton, moottoripyörän, mopon tai traktorin ajokortista. Näin vähenisi vuosittain noin 106000 lääkärintarkastusta, toteaa Hermanson.
