Akateemisesta terveyskeskuksesta uutta sisältöä yleislääkärin työhön

Viihtyisikö yleislääkäri paremmin terveyskeskuksessa, jos hänen työnkuvaansa muokattaisiin monipuolisemmaksi ja hänelle tarjottaisiin mahdollisuus tehdä omaa tutkimustyötä? Kotkan kansanterveystyön johtava ylilääkäri Jukka Mattila kertoo jo pitkään hakeneensa mallia, jolla yleislääkärin työhön saataisiin uutta sisältöä.

Samaan aikaan Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella mietittiin, miten terveyskeskuslääkäreille voitaisiin luoda parempia mahdollisuuksia ryhtyä tutkimustyöhön.

Syntyi akateeminen terveyskeskus, ei vain Kotkaan, vaan myös Jyväskylään, Espooseen ja Vantaalle, missä oli pohdittu samoja kysymyksiä.

Kukin akateeminen terveyskeskus tekee Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan terveyskeskus ryhtyy kokeiluterveyskeskukseksi perusterveydenhuollon tohtorinkoulutusohjelmaan.

Lääketieteen tohtorin tutkinnon lisäksi yliopiston ja terveyskeskuksen yhteistyöhön kuuluu myös filosofian tohtorin tutkintoon tähtäävää koulutusta. Koulutettavat valitaan kesäkuun alussa.

- Kun yleislääkäri tekee tutkimustyötä, hän pohtii terveydenhuoltoa ja terveydenhuoltojärjestelmää laajemminkin. Minun kokemukseni mukaan tällainen yleislääkäri on samalla myös keskustelun ylläpitäjä ja kehittäjä. Työn monipuolistuminen myös lisää sen kiinnostavuutta, sanoo Jukka Mattila.

Kotkan akateeminen terveyskeskus sitoutuu varmistamaan tohtorinkoulutusohjelmaan osallistuvalle lääkärille mahdollisuuden tehdä tutkimusta oman työn ohella ja järjestää mahdollisuudet tutkimusmateriaalin hankintaan. Materiaalin keräämistä varten on luvassa apua muulta henkilökunnalta.

Tutkimusteemaan liittyvää jatkokoulutusta luvataan vähintään kaksi viikkoa vuodessa ja virkavapaata myönnetään tarvittaessa.

- Virkavapaudet ovat palkattomia, koska meillä ei tässä vaiheessa ole omia tutkimusrahastoja. Tälle tutkimussektorille löytyy kuitenkin ulkopuolista rahoitusta ihan kohtuullisesti, Jukka Mattila sanoo.

Tutkimusaiheiden on oltava luonteeltaan perusterveydenhuoltoa kiinnostavia, olivatpa ne medisiinisiä tai terveydenhuoltotutkimuksia.

- Yksi erittäin tärkeä tutkimussektori on yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken, samoin yhteistyö uusien palveluntuottajien, yhdistysten ja yritysten kanssa, Mattila huomauttaa.

Kiinnostusta muuallakin

- Terveyskeskuksissa on selvästi iso tilaus tämän tyyppiselle yliopiston antamalle avulle. Nyt kun hankkeesta on ruvettu puhumaan, muista terveyskeskuksista on tullut useita kyselyjä, pääseekö vielä mukaan, kertoo koulutusohjelman koordinaattori, yliassistentti Outi Elonheimo kansanterveystieteen laitokselta.

- Yliopiston intressi ei ole pelkästään tuottaa tiedettä ja tutkimusta, vaan tämä on meidän mahdollisuutemme auttaa ja kehittää perustason terveyskeskustyötä.

Elonheimon tehtävänä on käydä koulutusohjelmaan valittavien kanssa läpi heidän tutkimussuunnitelmansa ja hän järjestää väitöskirjoille viralliset ohjaajat. Koulutusohjelmaan valittavista tutkijoista perustetaan vertaisryhmä, jolle pyritään järjestämään koulutusta koulutettavien oman suunnitelman mukaisesti.

- Yritämme nyt luoda verkoston akateemisten terveyskeskusten välille. Jatkossa toimintaa on tarkoitus laajentaa, jos vain resurssit antavat myöten, Elonheimo sanoo.