• Hertta Vierula

Älä jää yksin

Alle 35-vuotiailla lääkäreillä on muita suurempi riski joutua väkivallan uhriksi töissä.

Älä jää yksin Kuva 1 / 1

Lähes puolet lääkäreistä kokee ajoittain väkivallan uhkaa työssään. Fyysinen väkivalta on harvinaisempaa, mutta moni joutuu silti hyökkäyksen kohteeksi.

Väkivallan uhriksi voi joutua millä vain lääkärin työpaikalla. Erityisen riskialttiita ovat päivystys ja psykiatria. Naiset ja alle 35-vuotiaat ovat muita suuremmassa riskissä joutua väkivallan kohteiksi.

”Työssä kohdattu ­väkivalta ja sen ­seuraamukset ­tuntuvat ­olevan ­vaiettuja ­salaisuuksia.”

Miia Virta

Lääkäriliitto on nyt laatinut ohjeen siitä, miten toimia väkivaltatilanteissa.

Ohjeeseen on koottu neuvoja niin väkivallan uhrille kuin esimiehelle, työterveyshuollolle ja työsuojelullekin. Ohjeissa on myös osionsa rikosprosessille: millaisia rikoksia väkivallanteko tai väkivallan uhka voivat olla ja millaisia kokemuksia lääkäreillä on esitutkinnasta ja oikeudenkäynneistä.

Tilanteen jälkeen iskee shokki

Ohjeistus on laadittu asiasta kiinnostuneiden lääkäreiden aloitteesta. Alkusysäys oli Tampereen Lääkäripäivillä muutama vuosi sitten pidetty symposium lääkäreistä rikoksen uhrina. Yksi kokemuksistaan kertoneista lääkäreistä oli lastenlääkäri, LT Miia Virta.

– Tilaisuuden jälkeen työterveyslääkäri Anu Pekki otti minuun yhteyttä ja sanoi, että jos ohjeistusta lähdetään laatimaan, hän tulee mukaan. Saimme myös piiriylilääkäri Juho Kivistön innostumaan.

Virta kertoo, että väkivaltatilanteen jälkeen lääkäri voi olla shokissa.

– Silloin on hyvä, että käsillä on kirjalliset ohjeet siitä, miten kannattaa menetellä.

Ohjeissa todetaan, että esimies on vastuussa lääkärin työkyvyn arvioimisesta heti tapahtuman jälkeen. Fyysisten vammojen kohdalla tämä on itsestään selvää, mutta vaikka fyysisiä vammoja ei tulisi, tilanne voi aiheuttaa niin voimakkaan kriisireaktion, että työvuoroa ei voi jatkaa. Shokissa oma käsitys työkyvystä ei välttämättä vastaa todellisuutta.

Potilasta on vaikea syyttää

Ohjeessa muistutetaan, että poliisille pitää herkästi tehdä ilmoitus. Vakavissa väkivaltatilanteissa se on työnantajan velvollisuus. Työtehtävissä olevan lääkärin lieväkin pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, eli kriteeristö on erilainen kuin vapaa-ajalla.

– Kun rikos on virallisen syytteen alainen, lääkärin ei tarvitse miettiä, pitäisikö oikeusjuttuun lähteä.

Virran mukaan lääkärin on vaikea lähteä syyttämään potilasta oikeuteen asti. Siksi voi olla helpotus, jos asia ei ole omissa käsissä.

Poliisikuulusteluun kannattaa valmistautua huolella. Poliisi käsittelee tapahtunutta eri tavoin ja erilaisin sanoin kuin lääkäri, mikä voi tuntua hämmentävältä.

Kun kukaan ei auta

Virta on huomannut, että yleinen asenne – niin väkivallan uhreilla kuin työnantajallakin – on usein, että "kyllä lääkäri selviää". Fyysiset vammat hoidetaan, mutta henkisten jälkien korjaaminen saattaa jäädä puutteelliseksi.

– Liian usein kuulee väkivallasta hurjia tarinoita, jotka päättyvät siihen, että kukaan ei auttanut, vaan lääkäri jäi yksin.

Työryhmän yhtenä tavoitteena onkin, että lääkäreiden kohtaamasta väkivallasta aletaan puhua. Virta pohtii, että lääkärien päihteidenkäytön, itsemurhien ja alan vaihtojen taustalla voi olla hoitamattomia traumoja.

– Työssä kohdattu väkivalta ja sen seuraamukset lääkärille itselleen tuntuvat usein olevan vaiettuja salaisuuksia.

Työryhmä ottaa mielellään vastaan palautetta ohjeistuksesta. Ohjeistus löytyy osoitteesta: https://www.laakariliitto.fi/tutkimus/raportit/

Palautetta voi lähettää Juho Kivistölle: juho.kivisto@laakariliitto.fi

Miten toimia väkivaltatilanteen jälkeen?

• Älä jää yksin.

• Älä syytä tapahtuneesta itseäsi.

• Pidä huoli, että vammat hoidetaan hyvin.

• Varmista, että työkykysi arvioidaan tilanteen jälkeen.

• Ilmoita asiasta mahdollisimman pian esimiehellesi ja tee työturvallisuusilmoitus.

• Osallistu tilanteen läpikäymiseen, jos suinkin pystyt.

• Ole yhteydessä työterveyshuoltoon.

• Pidä kiinni oikeudestasi jälkiseurantaan.

• Hae korvauksia vakuutusyhtiöstä.

• Ota yhteys Lääkäriliittoon jos tarvitset neuvoja lakimieheltä tai yhteyden luottamuslääkäreihin.

• Tee tarvittaessa rikosilmoitus. Pyydä rikosoikeuteen perehtyneeltä lakimieheltä neuvoja omien oikeuksiesi selvittämiseksi.

• Etsi vertaistukea.

• Hanki tarvittaessa traumoihin perehtyneen psykiatrin arvio ja terapiaa.

Lisää aiheesta

Lääkäriliitto Pohjolan Lääkäripäivillä
Työuupumus lisääntyi kunnissa
Ammattitautina kiire ja uupumus

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärien ikärajoituksilta putosi pohja

Kardiologi Matti Halinen otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun ikäsyrjinnän vuoksi.

Tiedepääkirjoitus
Onko saattohoidon kehittäminen oikeilla raiteilla?

Saattohoitotyötä neljännesvuosisadan tehneenä tekee mieli yrittää kurkistaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuus on parantunut. Palliatiivisia poliklinikoita on perustettu sairaanhoitoalueille, ja sosiaali- ja terveysministeriössä istuu työryhmä pohtimassa rakenteita. Hoitoalan ja lääkärien peruskoulutukseen on suunniteltu parannuksia.

Ajassa
Lääkärien ikärajoituksilta putosi pohja

Kardiologi Matti Halinen otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun ikäsyrjinnän vuoksi.

Ajassa
Infektiolääkärit huolissaan fosfomysiinin saatavuudesta

Virtsatieinfektioiden hoito vaikeutui, kun Fimea jätti uusimatta fosfomysiinin määrä­aikaisen erityisluvan.

Ajassa
Videoyhteys neurologiin tuo nopean neuvon

Laura Mäkitie testasi videokonsultaatiota kahden terveysaseman kanssa.

Liitossa
Lisää sihteereitä, ei lääkäreitä

Tilastointia ei pitäisi jättää henkilöille, jotka kokevat sen vain rasitteeksi, pohtii Joonas Rautavaara.

Tieteessä
Pitkäaikainen happosalpaajan käyttö altistaa raudanpuutteelle

Pitkäaikainen ja suuriannoksinen happosalpaajan käyttö lisäsi rautavajauksen esiintyvyyttä.

Liitossa
Kandille luvattu työ lähti alta

Kesätyöpaikasta oli vaihdettu sähköpostia, mutta työnantaja perui paikan.