Alkoholikirroosia hoidetaan harvoin maksansiirrolla

Suomessa tehdään vuosittain 45–55 maksansiirtoa, joista noin viisi alkoholimaksakirroosin takia. Alkoholi on suurimpia maksasairauksien aiheuttajia, mutta vain murto-osa potilaista päätyy maksansiirtoon.

Alkoholikirroosia hoidetaan harvoin maksansiirrolla Kuva 1 / 1

Alkoholimaksakirroosin takia tehtävät maksansiirrot ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia. Suomessa tehdään vuosittain 45–55 maksansiirtoa, joista noin viisi alkoholimaksakirroosin takia.

Aikuisilla yleisimpiä maksansiirtoon johtavia syitä ovat primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC) sekä äkillinen maksan toiminnan pettäminen.

Alkoholi on toki meilläkin suurimpia maksasairauksien aiheuttajia: jopa 90 % kirrooseista on alkoholiperäisiä. Kuitenkin vain pieni murto-osa potilaista päätyy lopulta maksansiirtoon. Epäily alkoholin käytön jatkumisesta estää aina potilaan hyväksymisen siirtolistalle.

Yhdysvalloissa ja Pohjoismaiden ulkopuolisessa Euroopassa alkoholiperäiset maksasairaudet kilpailevat maksansiirron syiden kärkisijasta hepatiitti C:n kanssa. Hepatiitti C-tartunnat ovat lisääntyneet, joten jatkossa tilanne muuttuu meilläkin.

Suomessa kriteerit ovat tiukat

Kirroosipotilaan kohdalla maksansiirtoa harkitaan vakavasti silloin, kun hänellä arvioidaan olevan huomattava riski kuolla vuoden sisällä. Siirtolistalle pääsevät potilaat valitaan maksansiirtokokouksissa, joissa moniammatillinen ryhmä käy läpi kriteerien täyttymisen sekä mahdolliset vasta-aiheet, joita ovat muut sairaudet ja alkoholin käyttö.

– Ehdoton edellytys on, että alkoholin käytöstä on luovuttu kokonaan ja että potilas pystyy pidättäytymään juomisesta myös maksansiirron jälkeen, painottaa osastonylilääkäri, dosentti Helena Isoniemi HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian klinikasta.

– Se että potilas makaa huonokuntoisena vuodeosastolla ei ole vielä todiste siitä, että hän olisi luopunut alkoholista.

Maksansiirtoehdokkaiden raittiutta seurataan veritestein sekä potilasta ja hänen läheisiään haastattelemalla. Tukea raitistumiseensa potilas voi saada päihdehuollosta.

Yhteiseurooppalaisten kriteerien mukaan alkoholimaksakirroosipotilaan on oltava ennen maksansiirtojonoon pääsyä noin kuusi kuukautta ilman alkoholia. Tänä aikana joidenkin potilaiden maksan toiminta elpyy niin hyvin, että maksansiirtoa ei enää tarvita.

– Kriteerit ovat ohjeellisia ja niitä sovelletaan tapauskohtaisesti. Suomessa kriteerit ovat jonkin verran tiukempia kuin monessa muussa maassa.

Meillä alkoholimaksakirroosipotilaiden eloonjäämisprosentti maksansiirron jälkeen on myös eurooppalaista keskiarvoa parempi.

Jatkuuko raittius siirron jälkeen?

Kaikkien maksansiirtopotilaiden tulisi välttää alkoholin käyttöä leikkauksen jälkeen. Pystyvätkö tarkoin valikoidut potilaat sitten olemaan erossa viinasta maksansiirron jälkeen?

– Tämä on inhimillistä toimintaa, joten sataprosenttista varmuutta emme voi saavuttaa. Tutkimusten mukaan alkoholimaksakirroosipotilaat pysyvät jopa hieman muita maksansiirtopotilaita paremmin erossa alkoholista, mutta satunnaisia lipsahduksia saattaa tapahtua, Isoniemi sanoo.

Maksansiirron saaneiden alkoholi- maksakirroosipotilaiden yksi- ja viisivuotisennusteet ovat lähes yhtä hyvät kuin muiden potilaiden. Pohjoismaisen maksansiirtorekisterin mukaan vuoden kuluttua siirrosta elossa on 90 %, viiden vuoden kuluttua 77 % potilaista.

Maksansiirron ja sen jälkihoidon kustannukset ovat ensimmäisenä vuonna noin 100 000 euroa. Jatkossa pelkät lääkekustannukset ovat noin 10 000 euroa vuodessa, mutta komplikaatiot tulevat huomattavasti kalliimmiksi. Ilman maksansiirtoa jäävien kirroosipotilaiden tehohoito maksaa kymmeniä tuhansia euroja jokaista hoitokertaa kohti.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.