1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Alkoholikirroosia hoidetaan harvoin maksansiirrolla
Ajan­kohtai­sta

Alkoholikirroosia hoidetaan harvoin maksansiirrolla

Suomessa tehdään vuosittain 45–55 maksansiirtoa, joista noin viisi alkoholimaksakirroosin takia. Alkoholi on suurimpia maksasairauksien aiheuttajia, mutta vain murto-osa potilaista päätyy maksansiirtoon.

Alkoholikirroosia hoidetaan harvoin maksansiirrolla Kuva 1 / 1

Alkoholimaksakirroosin takia tehtävät maksansiirrot ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia. Suomessa tehdään vuosittain 45–55 maksansiirtoa, joista noin viisi alkoholimaksakirroosin takia.

Aikuisilla yleisimpiä maksansiirtoon johtavia syitä ovat primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC) sekä äkillinen maksan toiminnan pettäminen.

Alkoholi on toki meilläkin suurimpia maksasairauksien aiheuttajia: jopa 90 % kirrooseista on alkoholiperäisiä. Kuitenkin vain pieni murto-osa potilaista päätyy lopulta maksansiirtoon. Epäily alkoholin käytön jatkumisesta estää aina potilaan hyväksymisen siirtolistalle.

Yhdysvalloissa ja Pohjoismaiden ulkopuolisessa Euroopassa alkoholiperäiset maksasairaudet kilpailevat maksansiirron syiden kärkisijasta hepatiitti C:n kanssa. Hepatiitti C-tartunnat ovat lisääntyneet, joten jatkossa tilanne muuttuu meilläkin.

Suomessa kriteerit ovat tiukat

Kirroosipotilaan kohdalla maksansiirtoa harkitaan vakavasti silloin, kun hänellä arvioidaan olevan huomattava riski kuolla vuoden sisällä. Siirtolistalle pääsevät potilaat valitaan maksansiirtokokouksissa, joissa moniammatillinen ryhmä käy läpi kriteerien täyttymisen sekä mahdolliset vasta-aiheet, joita ovat muut sairaudet ja alkoholin käyttö.

– Ehdoton edellytys on, että alkoholin käytöstä on luovuttu kokonaan ja että potilas pystyy pidättäytymään juomisesta myös maksansiirron jälkeen, painottaa osastonylilääkäri, dosentti Helena Isoniemi HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian klinikasta.

– Se että potilas makaa huonokuntoisena vuodeosastolla ei ole vielä todiste siitä, että hän olisi luopunut alkoholista.

Maksansiirtoehdokkaiden raittiutta seurataan veritestein sekä potilasta ja hänen läheisiään haastattelemalla. Tukea raitistumiseensa potilas voi saada päihdehuollosta.

Yhteiseurooppalaisten kriteerien mukaan alkoholimaksakirroosipotilaan on oltava ennen maksansiirtojonoon pääsyä noin kuusi kuukautta ilman alkoholia. Tänä aikana joidenkin potilaiden maksan toiminta elpyy niin hyvin, että maksansiirtoa ei enää tarvita.

– Kriteerit ovat ohjeellisia ja niitä sovelletaan tapauskohtaisesti. Suomessa kriteerit ovat jonkin verran tiukempia kuin monessa muussa maassa.

Meillä alkoholimaksakirroosipotilaiden eloonjäämisprosentti maksansiirron jälkeen on myös eurooppalaista keskiarvoa parempi.

Jatkuuko raittius siirron jälkeen?

Kaikkien maksansiirtopotilaiden tulisi välttää alkoholin käyttöä leikkauksen jälkeen. Pystyvätkö tarkoin valikoidut potilaat sitten olemaan erossa viinasta maksansiirron jälkeen?

– Tämä on inhimillistä toimintaa, joten sataprosenttista varmuutta emme voi saavuttaa. Tutkimusten mukaan alkoholimaksakirroosipotilaat pysyvät jopa hieman muita maksansiirtopotilaita paremmin erossa alkoholista, mutta satunnaisia lipsahduksia saattaa tapahtua, Isoniemi sanoo.

Maksansiirron saaneiden alkoholi- maksakirroosipotilaiden yksi- ja viisivuotisennusteet ovat lähes yhtä hyvät kuin muiden potilaiden. Pohjoismaisen maksansiirtorekisterin mukaan vuoden kuluttua siirrosta elossa on 90 %, viiden vuoden kuluttua 77 % potilaista.

Maksansiirron ja sen jälkihoidon kustannukset ovat ensimmäisenä vuonna noin 100 000 euroa. Jatkossa pelkät lääkekustannukset ovat noin 10 000 euroa vuodessa, mutta komplikaatiot tulevat huomattavasti kalliimmiksi. Ilman maksansiirtoa jäävien kirroosipotilaiden tehohoito maksaa kymmeniä tuhansia euroja jokaista hoitokertaa kohti.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Asiantuntijat rajoillaan

Hanna Nohynek pohtii asiantuntijuuden ja lobbauksen rajoja.

Ajassa
Sote-malli sopii lääkäreille

– Hoitotakuun kiristäminen pitää toteuttaa mahdollisimman pian, Lääkäriliiton Heikki Pärnänen muistuttaa.

Ajassa
Miten Lääkäriliitto pyrkii vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin?

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiivistäminen on ollut liiton ykköstavoite hallitusohjelmaan, liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Ajassa
Etätyö vaatii kokemusta

Isoin plussa on se, ettei aika kulu enää työmatkoihin – talvella saan tehdä töitä takkatulen ääressä ja kesällä terassilla, Marika Kandell sanoo.

Tieteessä
Väitös avasi uuden lähestymistavan sydänperäiseen sokkiin

Heli Tolppanen tutki EKG-muutosten sekä uusien biomerkkiaineiden ennustearvoa akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja sydänperäisessä sokissa.

Ajassa
Onko teillä tilaa?

Potilassiirrot välittävä ohjelmisto nopeuttaa työtä ja vähentää virheitä, kertoo ohjelmistoyhtiön toimitusjohtaja, lääkäri Taavi Saviauk.