Allergian puhkeamista ei estetä ruoka-ainerajoituksilla
Raskaana olevan naisen ruoka-ainerajoitukset lapsen allergian ehkäisemiseksi ovat turhia. Myöskään imetyksen aikana ei tarvitse välttää muita kuin itselle tai vauvalle oireita aiheuttavia ruokia.
Silti yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden listaa jaetaan edelleen suomalaisissa neuvoloissa tarpeettomasti. Usein tällöin sekoitetaan allergian primaariehkäisy ja sekundaariehkäisy.
- Vanhat ohjeet ovat vanhentuneita, totesi professori Erika Isolauri TYKS:n lastentautien klinikasta kansainvälisen astma- ja allergiapäivän kutsuseminaarissa Helsingissä.
Äidin ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ja 4-6 kuukautta jatkuva imetys ovat Erika Isolaurin mukaan parasta ravitsemushoitoa allergiankin kannalta. Ruoka-ainerajoitukset voivat vaikuttaa haitallisesti paitsi ravitsemukseen, myös lapsen suoliston bakteeriflooran kehittymiseen. Rintaruokinta edistää lapsen immuunivasteen kypsymistä.
Myöskään lemmikkieläinten välttämiseen ei näytä olevan syytä allergian ehkäisyä ajatellen - itse asiassa monissa tuoreissa epidemiologisissa tutkimuksissa varhaislapsuuden eläinaltistus on jopa suojannut atopialta ja astmalta. Sitten, kun havaitsee herkistyneensä tai saavansa oireita, on tilanne tietysti toinen.
Tupakoinnin lopettaminen ja tupakansavualtistuksen välttäminen ovat toistaiseksi yksimielisimmin suositellut keinot allergian ehkäisemiseksi.
Allergioiden yleistymisen syyksi esitetty ns. hygieniahypoteesi on suunnannut tutkimusta varhaislapsuuden luonnollisten mikrobikontaktien ja lapsen immuunivasteen kypsymisen yhteyden selvittämiseen. Suomalaistutkimuksessakin todettu maatilalla vietetyn lapsuuden antama suoja, samoin kuin lemmikkieläinten atopialta suojaava vaikutus saattavat perustua eläinkontakteihin liittyvään mikrobialtistukseen.
Professori Isolaurin ryhmän tutkimuksissa lisäravinteina käytetyillä probiooteilla, kuten bifido- ja maitohappobakteereilla, on todettu alustavasti tehoa atooppisen ihottuman ehkäisyssä etenkin äidinmaidon korvikkeita saavilla. Ne näyttävät lupaavalta keinolta varhaisen suolistoflooran ohjaamiseen.
Allergian hoidossakin haetaan bakteeriperäisistä komponenteista keinoja vinoutuneen immuunivasteen kääntämiseksi. Odotettavissa on tutkimustuloksia mm. immunostimulatoristen oligonukleotidien vaikutuksista allergiseen immuunivasteeseen, kertoi dosentti Johannes Savolainen TYKS:sta. Hurjimmissa visioissa tulevaisuuden aamiaismuroihin lisätään bakteeriperäisiä komponentteja atopian ehkäisemiseksi.
