1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Älylaastari varoittaa, jos potilaan tila heikkenee
Ajan­kohtai­sta 15/2021 vsk 76 s. 922 - 923

Älylaastari varoittaa, jos potilaan tila heikkenee

VTT:llä kehitetty digitaalinen laastari voisi helpottaa ­potilaiden seurantaa osastoilla ja kotona.

Älylaastari varoittaa, jos potilaan tila heikkenee Kuva 1 / 1 Kuva: Teija Soini

Joustava, läpinäkyvä kalvo tarrautuu ihoon kuin tavallinen laastari. Siihen kiinnitetyt anturit mittaavat käyttäjänsä elintoimintoja ja lähettävät tiedot langattomasti järjestelmään, joka analysoi kerätyn tiedon.

Näin helposti voidaan tulevaisuudessa seurata esimerkiksi osastohoidossa olevia tai kotiutuvia potilaita.

– Esimerkiksi leikkauksesta toipuva potilas voisi liikkua mittausten aikana vapaasti, mikä tukee hänen toipumistaan, kertoo tutkimustiimin päällikkö Teemu Alajoki VTT:ltä.

Alajoen tiimi kehittää VTT:n Oulun yksikössä digitaalisia laastareita, jotka mittaavat esimerkiksi hengitystaajuutta, happikyllästeisyyttä, sykettä, lämpötilaa ja EKG:tä eli sydänfilmiä. Tavoitteena on, että älylaastari mittaa niitä yhtä luotettavasti kuin perinteiset teknologiat, mutta huomattavasti vaivattomammin.

Turvallisempaa hoitoa

Osastohoidossa älylaastari lisäisi potilasturvallisuutta, koska potilaiden elintoimintoja voitaisiin seurata jatkuvasti. Järjestelmä hälyttäisi, jos potilaan tila uhkaisi heiketä.

– Älylaastari auttaisi tunnistamaan varhaiset varoitusmerkit potilaan tilan heikkenemisestä. Tilanteeseen voitaisiin reagoida nopeasti, mikä vähentäisi jopa hengenvaarallisten komplikaatioiden vaaraa, Alajoki kuvailee.

Toinen käyttökohde laastarille olisivat sairaalasta kotiutuvat potilaat. Älylaastarin avulla potilaat voisivat kotiutua turvallisesti nykyistä aikaisemmin, mikä säästäisi terveydenhuollon resursseja.

– Älylaastari voisi toimia myös esimerkiksi uniapnean diagnostiikassa. Helppokäyttöinen laastari korvaisi hankalat mittauslaitteet ja antaisi luotettavaa tietoa henkilön liikkeistä ja hengityksestä unen aikana, Alajoki visioi.

3-5 vuodessa markkinoille

VTT ei kehitä itse älylaastaria kaupalliseksi tuotteeksi saakka, vaan kehitystyötä tehdään yhdessä yrityskumppanien kanssa.

Ensimmäiset langattomat, puettavat mittalaitteet ovat jo kliinisissä testeissä ja tulossa markkinoille 1–2 vuoden sisällä.

Lue myös

– Varsinainen älylaastari, jossa anturit ja virtapiirit kiinnitetään suoraan venyvään pohjamateriaaliin, voisi olla kliinisessä käytössä ehkä 3–5 vuoden kuluttua, Alajoki kertoo.

VTT:llä on kehitteillä jo teknologian seuraavakin versio, ihon kaltainen elektroniikka, jota käyttäjä ei tunne senkään vertaa kuin älylaastaria. Lisäksi käynnissä on projekteja, jotka yhdistävät sähköiset elintoimintojen mittaukset biokemialliseen analyysiin, esimerkiksi hien mittaamiseen.

Olennaista on, että teknologiat saadaan integroitua saumattomasti terveydenhuollon prosesseihin. Uusien mittaustekniikoiden käyttö ei saa lisätä lääkärien työkuormaa.

– Tekisimme mielellämme vielä nykyistä enemmän yhteistyötä suomalaisten lääkärien ja yliopistosairaaloiden kanssa. On ollut mukava huomata, että aihe on herättänyt lääkäreissä kiinnostusta ja innostusta, Alajoki kiittelee.

Kirjoittajat
Virpi Ekholm

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Tieteessä
Ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua uniapneaan

Tutkimuksessa tunnistettiin myös yksi ylipainosta riippumaton uniapnean geneettinen riskitekijä.

Työssä
Epidemian hallinnan työkalu pitää tilannekuvan ajan tasalla

Koronaepidemia vyöryessä Suomeen kevättalvella 2020 tarvittiin yhteinen epidemian hallinnan työkalu.