1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ammattioikeutensa menetti viime vuonna 13 lääkäriä
Ajan­kohtai­sta

Ammattioikeutensa menetti viime vuonna 13 lääkäriä

Lähes joka toinen turvaamistoimi liittyi päihteisiin.

Ammattioikeutensa menetti viime vuonna 13 lääkäriä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Viime vuonna 13 lääkäri menetti ammattioikeudet. Yhteensä turvaamistoimia tehtiin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan viime vuonna 43. Näistä 30 tapauksessa lääkärien ammattioikeuksia rajoitettiin esimerkiksi kieltämällä lääkemääräykset.

Koronavuodesta huolimatta rajoitustoiminen määrä ei ole juuri muuttunut. Vuotta aiemmin Valvira puuttui 40 lääkärin oikeuksiin.

– Viime vuosi mentiin rajoitusten määrissä tasaisesti ja samalta näyttää alkuvuosi, kertoo lakimies Mervi Koivuniemi.

Lähes joka toisessa lääkäriin kohdistuneessa turvaamistoimessa päihteet olivat ainakin osatekijänä. 28 prosentissa se listattiin pääsyyksi. Tavallisesti lääkärillä on silloin alkoholin tai lääkkeiden päihdekäyttöä.

Viime vuoden tilastojen perusteella lääkäreiden epäasiallinen toiminta on lisääntynyt selvästi. Osuus turvaamistoimien pääsyissä kasvoi 21 prosentista 40 prosenttiin.

Kyse on usein asiattomasti lääkkeiden määräämisestä tai vakavista puutteista potilasasiakirjoissa.

Ammattioikeuksien poisto tai rajoitus on järeä toimi, eikä siihen ryhdytä kevyin perustein. Päihdetapauksissa työantaja on usein todennut keinonsa riittämättömiksi varmistaakseen potilasturvallisuuden.

Tilastoinnin harhaa

Vaikka epäasiallinen toiminta näyttää lisääntyneen, Valvira varoittaa tekemästä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Muutoksen arvioidaan liittyvän tilastointiin.

– Syitä turvaamistoimiin on usein useita yhdessä, ja pääsyyn määrittäminen on vaikeaa. Kun tapauksia on suhteellisen vähän, luvut voivat heitellä, Koivuniemi kertoo.

Päätökset ammattioikeuksien puuttumisesta tekee Valviran alla toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta.

Oikeudet voidaan viedä kokonaan tai niitä voidaan rajoittaa esimerkiksi poistamalla oikeus lääkemääräyksiin, osaan lääkkeistä tai kieltämällä itsenäinen ammatinharjoittaminen.

Laki antaa mahdollisuuden rajoittaa oikeuksia määräaikaisesti, mutta käytännössä päätökset ovat voimassa toistaiseksi.

Esille ongelmat tulevat esimerkiksi lääkärin työnantajan, kollegan tai apteekin kautta.

Palautuksia vähän

Lääkärinoikeuksien palautukset osittain tai kokonaan ovat viime vuosina vähentyneet. Vuonna 2017 oikeudet sai takaisin kokonaan tai osittain 12 lääkäriä. Viime vuonna luku oli alle viisi – tarkemmin sitä ei kerrota.

Lue myös

Palautuksia on vähemmän kuin uusia rajoituksia, joten rajoituksien alla olevien lääkärien määrä kasvaa.

Oikeuksien palauttaminen vaatii hakemuksen. Viranomainen ei oma-aloitteisesti lähde niitä poistamaan.

Koska oikeudet on usein viety terveyteen tai päihteisiin liittyvistä syistä, palauttaminen voi viedä vuosia. Henkilön tulee osoittaa, että syytä poistamiselle tai rajoittamiselle ei enää ole. Hakemuksia voi joutua tekemään useita.

Koko sosiaali- ja terveydenhuollossa palautusten määrä on kasvanut. Valvira tiedotti helmikuussa, että oikeudet sai takaisin 23 henkilöä.

Ammatinharjoittamisoikeuden menetti koko sosiaali- ja terveydenhuollossa viime vuonna 100 henkilöä. Vuonna 2019 heitä oli 104.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona ei näytä vaikuttavan kandien kesätöihin

Simo Nuuttilan mukaan on huolestuttavaa, että viime kesänä kesätöitä peruutettiin lyhyellä varoitusajalla.

Ajassa
Kesätyö lähenee

Rebecca Suomi menee kesätöihin Seinäjoen keskus­sairaalan yhteispäivystykseen.

Liitossa
Muista nämä kesätöissä

Muistilistan ovat koonneet Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Ajassa
Saila Suominen valmistuu lääkäriksi 53-vuotiaana

Kevään työt OYS:n lastenpsykiatrialla ­vaihtuvat ensi syksynä terveyskeskuslääkärin tehtäviin Kokkolassa.

Ajassa
”Kaikki saatiin kuitenkin suoritettua”

Opetuksen varadekaani Eriika Savontaus ja toista vuotta lääkäriksi opiskeleva Ronja Vaarama Turun yliopistosta keskustelivat korona-ajan opinnoista.