1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Antibioottien käyttö on yhteydessä lasten pituuden ja painon kasvuun
Ajan­kohtai­sta

Antibioottien käyttö on yhteydessä lasten pituuden ja painon kasvuun

Antibioottien yhteys pituuden kasvuun ja painon lisääntymiseen ilmeni selvemmin pojilla, kertoo Pediatrics-lehden suomalaistutkimus.

Antibioottien käyttö on yhteydessä lasten pituuden ja painon kasvuun Kuva 1 / 1

Alle kaksivuotiaille annetut antibioottikuurit voivat olla yhteydessä pituuden ja painon kasvuun sekä edesauttaa ylipainon syntyä Pediatrics-lehden suomalaistutkimuksen mukaan.

Pojille annettiin antibiootteja nuorempina ja useammin kuin tytöille, ja antibioottien yhteys pituuden ja painon kasvuun ilmeni selvemmin juuri poikien kohdalla. Laajakirjoiset antibiootit, kuten makrolidit, näyttivät olevan yhteydessä painon lisääntymiseen.

Tutkimuksessa oli mukana 12 000 vuosina 2003–2007 syntynyttä tervettä espoolaista lasta.

Lapset, jotka söivät alle kuuden kuukauden ikäisinä antibiootteja, olivat kaksivuotiaina keskimääräisesti vähän pitempiä ja painavampia kuin samanikäiset lapset, jotka eivät saaneet antibiootteja.

Järkevää käyttöä suositellaan

Lasten painon kasvun ja antibioottien käytön välinen yhteys on havaittu jo aiemmin. Tutkijoiden mukaan uusi havainto on nyt antibioottien ja pituuden kasvun yhteys terveillä länsimaalaisilla lapsilla. Yhteys johtuu ilmeisesti antibioottien vaikutuksista suoliston bakteerikantoihin. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että bakteerikantojen muutokset ovat esimerkiksi tehostaneet energian saamista ravinnosta.

Tutkimuksen tulokset saattavat selittää lasten ylipainon lisääntymistä maailmanlaajuisesti. Tulokset korostavat tutkijoiden mielestä antibioottien järkevän käytön merkitystä varhaislapsuudessa. Käytössä tulisi suosia muita kuin laajakirjoisia antibiootteja.

Ulla Toikkanen
Kuva Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.