Diabeteksen ehkäisy laaja-alaiseksi tavoitteeksi
Tyypin 2 diabeteksen (aikuistyyppi) ehkäisy olisi nostettava Suomessa terveyspoliittiseksi tavoitteeksi. Lisäksi diabeetikoiden sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn olisi panostettava puuttumalla vaaratekijöihin jo varhain. Diabeetikon olisi saatava mm. lipidi- ja verenpainelääkitys erityiskorvattuna matalammilla raja-arvoilla kuin muiden. Näin todetaan laajan konsensuskokouksen tammikuussa hyväksymässä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO), jonka käynnistämistä koordinoi Diabetesliitto.Suomessa on 180 000 diabetesta sairastavaa henkilöä. Tyypin 1 diabeteksen (nuoruustyyppi) ilmaantuvuus on Suomessa maailman suurin ja vielä kasvaakin parin prosentin vuosivauhtia. Tauti ilmenee entistä varhaisemmassa iässä, mikä johtaa myös siihen, että huonon hoitotasapainon seurauksena kehittyvät lisäsairaudet ilmaantuvat nekin varhain. Mittavampi potilasjoukko ovat kuitenkin tyypin 2 diabeetikot, ja tämän taudin esiintyvyyttä lisäävät liikapainon yleistyminen, liikunnan puute ja väestön ikärakenteen muuttuminen. Jo kymmenen vuoden kuluttua diabeetikoiden kokonaismäärän Suomessa arvioidaan olevan 310 000. Heistä yli 80 % sairastaa tyypin 2 diabetesta.
— Kehittämisohjelman painopiste on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa, tyypin 1 tautia unohtamatta. Ohjelma ei ole käytännön hoitosuositus, vaan tähtää hoitojärjestelmän, hoidonohjauksen ja hoidon laadun laajaan kehittämiseen, sanoo professori Marja-Riitta Taskinen, joka toimii ohjelman koordinaatioryhmän puheenjohtajana.
DEHKO-ohjelmassa diabeteksen ehkäisy halutaan osaksi perusterveydenhuollon arkea. Hoidon kehittämisessä avainasemassa ovat yhtenäinen hoidon laatujärjestelmä, nimetyt vastuulääkärit ja diabeteshoitajat, hoidonohjauksen tehostaminen sekä valtakunnallinen seurantarekisteri.
Tyypin 2 diabeteksen vakavuus ja erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien liittyminen tautiin on ymmärretty vasta viime vuosikymmenen aikana. Sairauden ehkäisyyn elämäntapojen muutoksin olisi saatava mukaan sekä riskiryhmät, kuten diabeetikoiden sukulaiset ja raskausdiabetekseen sairastuneet, että koko väestö. Ehkäisy perustuu vaaratekijöiden vähentämiseen: näitä ovat korkea verenpaine, veren rasva-arvot, liikapaino ja liikunnan puute. Samat asiat nousevat esille tyypin 2 diabetekseen jo sairastuneiden henkilöiden sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Diabeetikoista 75 % kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin, ja esimerkiksi infarktin saaneen diabeetikon ennuste on selvästi huonompi kuin muiden infarktipotilaiden.
— Sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden seulonta ja hoito tyypin 2 diabeetikoilta on laiminlyöty. Meillä hoidetaan päätetapahtumia teho-osastolla, vaikka niitä pitäisi ehkäistä, toteaa Marja-Riitta Taskinen.
Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoista 80 %:lla on puutteita verenpaineen hoidossa ja yli 70 %:lla veren lisääntyneen hyytymistaipumuksen korjaamisessa, vaikka asetyylisalisyylihappo on siihen yksinkertainen ja edullinen hoito. Veren poikkeaviin rasva-arvoihinkaan ei ole puututtu riittävästi. Ohjelman tavoitteena on saada lipidilääkkeet erityiskorvattaviksi kaikille niitä tarvitseville diabeetikoille.
Diabeetikot ovat terveydenhuoltopalvelujen suurkäyttäjäryhmä. Helsingissä vuoden 1997 tiedoista tehdyssä selvityksessä diabeetikoiden terveydenhuoltoon kului rahaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin samoilta asuinalueilta kerättyjen ikä- ja sukupuoliverrokkien. Ylilääkäri Tero Kangas toteaa, että koko maahan sovellettuna diabeetikoiden hoidon lisäkustannukset verrokkeihin nähden ovat 3 miljardin markan luokkaa eli 6,5 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Suurin osa tästä kertyy sydän- ja verisuonisairauksien hoidosta.
