Ajan­kohtai­sta

Elinkauppa kuriin

Laittoman elinkaupan pysäyttämiseksi tarvitaan maailmanlaajuista tahtoa ja kansainvälisiä sopimuksia. YK ja Euroopan neuvosto julkistivat viime viikolla yhteisen selvityksen, jossa kartoitetaan keinoja elinkaupan eri muotojen saamiseksi kuriin.

Laittoman elinkaupan pysäyttämiseksi tarvitaan maailmanlaajuista tahtoa ja kansainvälisiä sopimuksia. YK ja Euroopan neuvosto julkistivat viime viikolla yhteisen selvityksen, jossa kartoitetaan keinoja elinkaupan eri muotojen saamiseksi kuriin.

Selvityksessä muistutetaan, että elinkauppaan liittyy kaksi erityyppistä rikosta: toisaalta ihmiskauppa, joka tarkoitus on elinten irrottaminen elinsiirtoja varten ja toisaalta elinten, kudosten ja solujen laiton kauppa. Selvityksen mukaan ihmiskauppaa käsittelevä kansainvälinen lainsäädäntö on riittävää, mutta elinkauppaa rajoittavia kansainvälisiä sopimuksia tarvitaan.

Eräs laittoman elinkaupan muoto on elinsiirtoturismi. Elinsiirtomatkoja järjestetään maihin, joissa lainsäädäntö on kehittymätöntä tai sitä ei valvota. Selvityksen mukaan tällainen laiton munuaisensiirto maksaa lentoineen ja sairaalahoitoineen 47 000-106 000 euroa. Arvioiden mukaan noin 5-10 % munuaisensiirroista tehdään laittoman elinkaupan kautta hankituilla munuaisilla.

Yhtenä syynä laittomalle elinkaupalle on laillisten siirtoelinten valtava pula. Euroopan Neuvoston mukaan vuonna 2007 EU:n alueella oli 58 182 potilasta, jotka jonottivat munuaisen-, maksan- tai sydämensiirtoon. Samana vuonna tehtiin 25 932 munuaisen-, maksan- tai sydämensiirtoa. Yhdysvalloissa elinsiirtoja tehtiin sunnilleen yhtä paljon kuin EU.:ssa. Jonossa oli samaan aikaan 95 150 potilasta. Laittoman elinkaupan torjumiseksi laillisia elinluovutuksia täytyy tehostaa.

YK:n ja EN:n selvityksessä arvioidaan, että tarvitaan kansainvälisiä, yhdessä sovittuja määritelmiä elinkaupalle samoin kuin yhteisiä sopimuksia elinkaupan ehkäisemiseksi. Ihmisruumiin osilla missään olosuhteissa saa tavoitella taloudellista hyötyä.

Tiedot ja luvut laittomasta elinkaupasta ovat riittämättömiä. Selvityksessä painotetaan, että aiheesta tarvittaisiin tarkempia tutkimuksia.

Suomessa ei käydä elinkauppaa

Suomessa elinsiirtolait ovat tältä osin kunnossa. Rikoslaki kieltää ihmiskaupan, ja laissa on erikseen mainittu ihmiskauppa ”elimien tai kudoksien poistamiseksi taloudellisessa hyötymistarkoituksessa”. Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä määrittelee tarkasti miten ihmisen osia saa luovuttaa, vastaanottaa ja käsitellä. Luovuttajalta täytyy olla suostumus ja kaikki elimet, kudokset ja solut, joita Suomessa käytetään, täytyy voida jäljittää. Elinsiirroilla ei saa tavoitella taloudellista hyötyä.

Yhteiseurooppalaisia ponnistuksia elinkaupan kitkemiseksi on myös tehty.

– Eduskunta on vastikään hyväksynyt Euroopan Neuvoston biolääketiedesopimuksen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Terhi Hermanson.

Biolääketiedesopimus on ensimmäinen kansainvälinen juridisesti sitova sopimus, jossa on tarkoituksena suojella ihmisyksilön oikeuksia tilanteessa, jossa biolääketieteellinen teknologia kehittyy nopeasti ja mahdollisuus väärinkäytöksiin on olemassa. Sopimuksen lisäpöytäkirjoissa käsitellään elinten ja kudosten luovutusta: elinsiirtotoiminnasta ei saa syntyä taloudellista hyötyä.

– Suomen sisällä ei ole elinkauppaa, eikä Suomesta lähde elimiä muualle lukuun ottamatta pohjoismaista sopimusta, joka mahdollistaa Suomessa luovutetun elimen käyttämisen vaikkapa Ruotsissa – ja päinvastoin.

Pohjoismainen Scandiatransplant toimii tarkkojen sääntöjen mukaan vastavuoroisuusperiaatteella.

Hertta Vierula

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030