1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Ensiavussa pelätään eniten väkivaltaa
Ajan­kohtai­sta

Ensiavussa pelätään eniten väkivaltaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ensiapupoliklinikoilla pelätään väkivaltaa ja epäonnistumista, mutta saadaan pelko hallintaan muun muassa työkaverien tuella.

Ensiavussa pelätään eniten väkivaltaa Kuva 1 / 1

– Ensiapupoliklinikoilla pelko on tuttu tunne lähes kaikille työntekijöille. Silti siitä ei vieläkään pystytä puhumaan kovin avoimesti. Esimerkiksi läheltä piti -tilanteet tai henkeä uhkaavat tapahtumat puretaan useammin läheisten työkaverien tai puolison kanssa kuin sairaalan sisäisissä jälkipuintipalavereissa.

Näin kertoo tutkimuksensa tuloksista terveystieteiden maisteri Riitta Mikkola, jonka väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa tiistaina 18. kesäkuuta.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 ensiapupoliklinikan henkilökunta lääkäreistä ja lääkintävahtimestareista kaikkiin hoitajaryhmiin.

– Yleisin pelonaihe on väkivaltaisen tai aggressiivisen potilaan kohtaaminen. Mutta paljon pelätään myös virheitä ja epäonnistumisia. Harvinaisemmat toimenpiteet, kuten lapsen elvyttäminen ja trakeostomia synnyttivät myös epävarmuutta ja pelkoa omasta osaamisesta.

Lääkärit jäävät useammin yksin

Tutkimuksen mukaan eri henkilökuntaryhmien peloissa ja selviytymiskeinoissa ei ollut suuria eroja, vaikka lääkäreillä oli ehkä hieman vähemmän kollegiaalista tukea kuin muilla. Useimmat lääkärit hakivat ja saivat tukea työpaikan ulkopuolelta vaikeiden tilanteiden puimiseen. Puoliso on tyypillisin tuki esimiesten ja työkaverien rinnalla kaikille työntekijäryhmille.

– Kun noin kolmasosa muista työntekijöistä oli käynyt järjestetyissä jälkipuinti-istunnoissa tai työnohjauksessa, lääkäreistä tällaiseen oli osallistunut vain kolme prosenttia. Palaverit ovat ehkä aikataulullisesti hankalia tai lääkäreistä moni on töissä esimerkiksi vuokrafirman kautta, kertoo Riitta Mikkola.

Pelkojen yleisyyteen nähden niistä puhutaan siis vähän. Mikkola myös huomasi, että peloista puhuminen ei ole tavallista, vaan ensiavun työntekijät kehittelevät omia henkilökohtaisia selviytymismalleja. Oman toiminnan ja asioiden etukäteistä suunnittelua käytettiin vähentämään pelkoa aiheuttavia tilanteita.

– Työyhteisön tukea toivottiin saatavan nykyistä enemmän, samoin ammattiauttajan tukea ja ennaltaehkäiseviä keinoja. Etenkin pienemmillä ensiapupoliklinikoilla kaivattiin vaikeiden hoitotoimenpiteiden harjoittelua ja lisää keinoja väkivaltaisista tilanteista selviytymiseen. Moni toivoi yksinkertaisesti lisää henkilökuntaa työtaakan ja paineen helpottamiseksi, kuvailee Mikkola.

Ulla Järvi
Kuva: Mauri Helenius

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.