1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Fukushiman uhreja syrjitty Japanissa
Ajan­kohtai­sta

Fukushiman uhreja syrjitty Japanissa

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi evakkoon joutuneita ihmisiä syrjitään Japanissa. Diskriminoinnin kohteena ovat olleet myös ydinvoimalan onnettomuusyksiköiden työntekijät ja pelastustyöntekijät.

Fukushiman uhreja syrjitty Japanissa Kuva 1 / 1

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen alueelta evakuoidut ihmiset ovat joutuneet Japanissa syrjinnän kohteeksi, kertoo tutkimusprofessori Eeva Salminen Säteilyturvakeskuksesta.

Hän on Suomen edustajana YK:n alaisessa säteilyn vaikutuksia selvittävässä komiteassa, UNSCEAR:ssa, arvioimassa onnettomuuden terveysvaikutuksia.

– Minun on hyvin vaikea ymmärtää tätä ilmiötä, mutta diskriminoiva suhtautuminen on tosiasia, Salminen sanoo.

Syrjintä kohdistuu evakkoon joutuneisiin ylipäätään ja erityisesti heidän lapsiinsa näiden uusissa kouluissa, mutta myös ydinvoimalan onnettomuusyksiköiden työntekijöihin ja pelastustyöntekijöihin.

Diskriminoinnin johdosta kouluihin on perustettu tukiryhmiä ja työntekijöille järjestetään psykososiaalista tukea.

Säteily ei tartu

– Ymmärtääkseni Japanissa pitäisi olla yleisessä tietoisuudessa, että Fukushiman alueelta evakuoidut asukkaat tai ydinvoimalan työntekijät eivät millään tavoin levitä säteilyä tai saastuta ketään. Historian valossa siellä pitäisi olla tarpeeksi tietoa siitä, ettei säteily tartu ihmisestä toiseen.

Vieroksuva asenne säteilyn uhriksi joutuneisiin on Salmisen mukaan ollut havaittavissa Japanissa Hiroshiman pommituksista lähtien.

– Siihen liittyy kulttuuritekijöitä, jotka eivät avaudu meille. Ehkä suhtautumisella on jokin yhteys siihen, mitä on kollektiivisessa muistissa Hiroshiman jälkeen. Silloin saadut säteilyannokset aiheuttivat myös sikiövaurioita ja epämuodostumia.

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa ihmisten saamat säteilyannokset olivat kymmenkertaiset Fukushimaan verrattuna, ja onnettomuus aiheutti kuolemantapauksia, akuuttia säteilysairautta ja lasten kilpirauhassyöpää.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen säteilylle altistuneiden säteilyannokset ovat Salmisen mukaan jääneet hämmästyttävän vähäisiksi. Onnettomuuden jälkeen ei ole todettu yhtään akuuttia säteilysairautta.

– Väestötason ja työntekijöiden riski saada säteilyyn liittyviä terveyshaittoja on erittäin vähäinen.

Vaikutuksia tutkitaan

Japanissa on tehty tutkimusta Fukushiman onnettomuusyksiköissä ja muissa ydinvoimaloissa työskentelevien joutumisesta syrjinnän kohteeksi.

– Tuloksissa on tilastollisesti merkitsevä ero niin, että diskriminoinnin kohteeksi joutuivat selvästi useammin työntekijät, jotka olivat olleet töissä tai pelastustöissä onnettomuusyksiköissä. Kyselyn mukaan syrjinnästä seuraa kierre: työntekijöille tulee univaikeuksia, masennusta ja ahdistusta.

Salmisen mukaan Japanin valtio on aloittanut laajan ja hyvin organisoidun tutkimuksen Fukushiman onnettomuudessa tavalla tai toisella osallisina olleiden ihmisten elämäntilanteesta ja terveysvaikutuksista onnettomuuden jälkeen.

– Tutkimus on vastuutettu Fukushiman yliopistolle ja mukana on Hiroshimassa toimiva japanilais-amerikkainen sateilyvaikutusten tutkimuslaitos. Siinä selvitetään paitsi onnettomuuden fyysisiä ja sosioekonomisia, myös sen psyykkisiä vaikutuksia: miten näiden ihmisten elämä on järjestynyt, miten heitä kohdellaan ja miten he sopeutuvat uuteen elämäänsä.

Erillisillä, vuosikymmeniä jatkuvilla kokonaisvaltaisilla tutkimusohjelmilla seurataan perheitä, joiden lapset olivat pieniä onnettomuuden sattuessa.

Suvi Sariola

Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.