1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Harvat koronaan liittyvät vahinkoilmoitukset korvattavia potilasvahinkoja
Ajan­kohtai­sta

Harvat koronaan liittyvät vahinkoilmoitukset korvattavia potilasvahinkoja

Koronaan liittyvistä ratkaistuista vahinkoilmoituksista vain 10 prosenttia johti myönteiseen korvauspäätökseen.

Harvat koronaan liittyvät vahinkoilmoitukset korvattavia potilasvahinkoja Kuva 1 / 1 Kuva: ADOBE/AOP

Elokuun 2021 loppuun mennessä Potilasvakuutuskeskus (PVK) on antanut ratkaisun 77 koronaan liittyvään potilasvahinkoilmoitukseen, selviää PVK:n tuoreesta teemaraportista.

Koronaan liittyvistä ratkaistuista vahinkoilmoituksista vain 10 prosenttia johti myönteiseen korvauspäätökseen. Näistä puolet liittyi koronanäytteenottoon, yksi hoidossa saatuun koronavirustartuntaan ja loput muiden sairauksien hoidossa tapahtuneisiin diagnoosi- tai hoitoviiveisiin.

Ratkaistuista tapauksista noin puolet liittyi suoraan koronaan, eli potilaalla oli epäilty tai todettu koronatauti. Lopuissa tapauksista koronaepidemia vaikutti potilaan muuhun hoitoon, eli vahinkoilmoitus liittyi koronaan vain välillisesti.

‒ Syitä matalalle korvausprosentille on monia. Yksi keskeinen syy on se, että potilasvakuutuksen kautta ei korvata hoidon viiveestä aiheutunutta vahinkoa, jos sen on aiheuttanut terveydenhuollon resurssien rajallisuus ja hoidon kiireellisyys on arvioitu oikein, sanoo PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling tiedotteessa.

Koronaan liittyvät potilasvahinkoilmoitukset usein hoidon viivästymisestä

Tyypillisimmin koronaan liittyvissä potilasvahinkoilmoituksissa oli kyse siitä, että potilaan tarvitseman hoito viivästyi koronaepidemian vuoksi.

Yli puolet ilmoitetuista viiveistä oli leikkaushoidon viiveitä. Vain yksittäisissä tapauksissa hoidon viivästyminen oli ainoa vahinkoilmoituksen syy. Yleensä potilas oli myös tyytymätön hoitonsa sisältöön tai hoidosta aiheutuneisiin haittoihin.

Lue myös

Kokonaiskuva näkyy myöhemmin

Wellingin mukaan potilasvahinkoaineisto kertyy aina viiveellä. Aikaa vahinkoilmoituksen tekemiseen on pääsääntöisesti kolme vuotta siitä, kun vahinko on tullut tietoon.

– Näemme siis vasta vuosien kuluttua, onko koronaepidemia lisännyt esimerkiksi diagnoosi- ja hoitoviiveistä johtuvien potilasvahinkojen määrää, toteaa Welling.

Rokotuksiin liittyviä vahinkoilmoituksia oli tehty elokuun loppuun mennessä 14. Näistä suurin osa liittyi koronarokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.

Welling kertoo, että asianmukaisesti annetun rokotteen aiheuttamia haittavaikutuksia ei korvata potilasvakuutuksesta. Niiden käsittely kuuluu lääkevahinkovakuutuksen puolelle.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Vaaratilanteita on joka päivä"

Lääkärilehti pyysi kolmea lääkäriä ­arvioimaan käyttämäänsä potilastieto­järjestelmää.

Ajassa
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ei jatka Aster-hanketta

Taustalla ovat Keski-Suomen kuntien päätökset, joiden mukaan ei ole edellytyksiä siirtyä hankkeen toimitusvaiheeseen.

Ajassa
Koronarokotereaktiot eivät kuormita erikoissairaanhoitoa

Yksittäisiä potilaita on ollut sairaalahoidossa.

Ajassa
Professori Juha Tuominen Docrates Syöpäsairaalan hallitukseen

– On erittäin tärkeää, että suomalainen terveydenhoito, niin julkinen kuin yksityinenkin, kehittyy, sanoo Juha Tuominen.

Ajassa
Lääkäriliitto: Hyvinvointialueiden pystyttävä kohentamaan rapautunutta perusterveydenhuoltoa

Hyvinvointialueiden olisi velvoitettava tuottajiaan järjestämään potilailleen pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa.

Tieteessä
Oireettomat koronainfektiot tavallisia ympärivuorokautisessa hoidossa

COVID-19-tauti on vanhuksilla usein oireeton tai vähäoireinen.