Heikki Pälve Valtakunnallisten Lääkäripäivien avajaisissa: Saammeko laihialaisen hoitotakuun?

Kansallinen terveysprojekti otti tavoitteekseen kolmen K:n hoitotakuun käynnistämisen ensi vuoden alusta. Nyt tätä pidetään varsinkin kunnissa mahdottomana toteuttaa. Valtakunnallisten Lääkäripäivien puheenjohtaja Heikki Pälve kyselikin huolestuneena, saammeko sittenkin laihialaisen yhden K:n hoitotakuun: kolmessa päivässä puhelinkeskuksesta läpi?

Hoitotakuun kolmen K:n perusajatus on selkeä: kolmessa päivässä perusterveydenhuollon lääkäriin, kolmessa viikossa erikoissairaanhoidon arviointiin ja kolmessa, viimeistään kuudessa, kuukaudessa hoitoon.

Heikki Pälve harmitteli lääkäripäivien avajaispuheessaan, että kuluneen syksyn aikana kuntien edustajat ovat kuitenkin pyrkineet selittämään, kuinka hoitotakuun toteutuminen vuoden kuluttua on mahdotonta. Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 47 prosenttia toimenpidepotilaista odottaa hoitoa yli kuusi kuukautta, ja yli 90 prosenttia erikoislääkärin poliklinikoille tulevista potilaista odottaa yli kolme viikkoa. Tälle vuodelle hoitoihin on budjetoitu rahaa vähemmän kuin viime vuodelle ja siten annetun hoidon määrää joudutaan kuluvana vuonna vähentämään.

- On selvä, että vuoden kuluttua hoitotakuu on ainakin pääkaupunkiseudulla ajettu umpikujaan. Aikaa asioiden järjestämiseen on ensi vuonna kuitenkin ollut 2,5 vuotta. Perustellusti voi kysyä, onko tämä tarkoituksellista politiikkaa? Pälve kyseli.

Kapasiteettia kyllä löytyy!

Hoitotakuuta on vastustettu mm. siksi, että kapasiteettia jonojen purkamiseen ei olisi.

Pälve kuitenkin muistutti, että kaksi vuotta sitten HUS purki 4000 potilaan jonon menestyksellisesti ja nopeasti. Purkijoina toimivat niin yksityissektori, kolmas sektori kuin vaikeuksiaan valittava kunnallinen sektorikin.

Lääkäripulaankaan Pälve ei halunnut vedota ja huomautti, että Suomen lääkäritiheys on hyvää eurooppalaista tasoa. Kahdenkymmenen vuoden takaisesta ajasta Suomen väkiluku on noussut vain vähän, mutta lääkärimäärä kaksinkertaistunut.

- Mitään syytä hoitotakuun lykkäämiseen enää ensi vuoden alusta ei ole. Sillä ei ole edes järkevää vaihtoehtoa, Pälve sanoi.

Hän myönsi, että hoitotakuu merkitsee terveydenhuollon suoritteiden lisääntymistä, mikä taas tarkoittaa kustannusten lankeamista kunnille, mutta säästöjen ohjautumista muualle. Pälve ymmärsikin kuntien huolen hoitotakuun rasituksista kunnille.

- Sosiaali- ja terveysministeriöllä onkin nyt etsikkoaikansa kehittää järjestelmiä niin, että hoitotakuun myötä yhteiskunnalle tulevat säästöt ohjautuvat myös hoitotakuun pääasialliselle maksumiehelle, kunnalle, Heikki Pälve korosti.